YRITYKSET JA MARKKINAT

Laskun maksaa viime kädessä veronmaksaja

Vastuu unohtuu julkisissa hankinnoissa

Etenkin niukan talouden aikana julkiset hankinnat ratkaistaan usein lyhytnäköisesti hinnan perusteella. Tähän ei kuitenkaan ole pakko tyytyä. Aina kannattaa tarkastella laajemmin, mitä ratkaisu oikeasti merkitsee kansantalouden ja maan yleisen imagon kannalta, sanoo Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen.

Suomalaisten on täysi syy olla ylpeä omasta osaamisestaan sekä oman maan luonnonvaroista. Maailman paras graniitti tulee tunnetusti Suomesta. Siitä kertoo jo sekin, että se kelpaa kaikille muillekin, Jauhiainen korostaa.

– Jos suomalaisesta graniitista menee peräti yli 60 prosenttia vientiin, miksi me sitten tuomme ulkomailta graniittia, joka ei ole laadultaan yhtä hyvää. Se saattaa olla hankintahinnaltaan edullisempaa lyhyellä tähtäyksellä, mutta ei välttämättä kokonaistaloudellisesti.

– Kyse ei todellakaan ole mistään vapaan tuonnin rajoittamisesta, vaan siitä, että on järkevää edistää suomalaista työtä ja käyttää suomalaista kiveä, kun se on mahdollista. Tuontiin pitää turvautua ennen muuta, kun tarvitaan sellaisia kivilaatuja, joita ei meillä ole, Jauhiainen sanoo.

”Käyntikortteihin” kotimaista kiveä

Jauhiaisen mukaan erityisen harkitseva pitäisi olla, kun valitaan kivilaatuja huomattaviin julkisiin kohteisiin. Tällaiset rakennukset usein kestävät jälkipolville ja ilmentävät suomalaista kulttuuria.

– Ne ovat myös mainoksia osaamisesta ja suomalaisuudesta. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman kaltaisissa kohteissa olisi mielestäni ehdottomasti käytettävä suomalaista kiveä, koska sen läpi kulkevat miljoonat ihmiset, Jauhiainen korostaa.

Hänen mukaansa ei myöskään saisi unohtaa tilaajan vastuuta. Julkisissa hankinnoissa maksajia ovat viime kädessä veronmaksajat. Arvorakennukset siirtyvät jälkipolville ja niiden pitäisi myös kestää eikä aiheuttaa kustannuksia.

– Ikävä esimerkki tästä on Finlandia-talo. Alvar Aalto on valinnut Carraran marmorin varmasti senhetkisen parhaan tietämyksen mukaan. Hän ei varmaankaan ole tarkoittanut, että valitaan materiaali, joka pitää veronmaksajien kustannuksella vaihtaa 15–20 vuoden välein.

– Näissä ratkaisuissa kuntien pitäisi muistaa vastuunsa kirjata hankintoihin suomalaiset luonnonvarat. Lähikivi on käsite, jolla tarkoitetaan koko Suomea. Silloin pitää kuitenkin muistaa, että kivellä tarkoitetaan aitoa luonnonkiveä, ei keinomateriaaleja, Pekka Jauhiainen toteaa.

Erik Hako-Rita, OK Graniitti: Suomalaisen kiven asema on vahvistumassa

Suomalainen kivi löytää nykyisin vähän paremmin materiaaliksi julkisiin rakennuskohteisiin. Enää ei välttämättä mennä pelkkä hinta edellä, vaan Suomalainen identiteetti ja myöhempi saatavuus, toteaa myyntipäällikkö Erik Hako-Rita OK-Graniitista.

– Me olemme lyhyen ajan sisällä toimittaneet kivet kahteen merkittävään kohteeseen, Kajaanin Kauppakadulle ja Oulun Ottokarhin puistoon. Molemmissa kohteissa oli suomalainen kivi selkeä valinta.

Hako-Ritan mukaan tilanne todellakin näyttää vähän paremmalta.

Aina ei ole edes siitä kyse, että tilaaja ei suomalaista kiveä toivoisi tai pitäisi sitä liian kalliina. Joskus saattavat urakat vain olla aikataulutettu niin, että kivien hankinta on ajoitettu liian myöhäiseksi, jolloin mahdollisuudeksi jäävät enää urakoitsijan varastosta löytyvät kivet.

– Erinomainen esimerkki hyvästä rakennuttajasta on Oulun kaupunki. Siellä tilaaja itse asettaa selkeät referenssit ja mallikivet, jotka ovat aina kotimaisia mallikiviä. Tähän myyjä tarjoaa omat ja tilaaja valitsee ja on monesti päätynyt aitoon suomalaiseen luonnonkiveen, Hako-Rita kertoo.

Kajaaniin lähikiveä

Kajaanin Kauppakadun urakassa tahtotila oli, että kävelyalueille halutaan ehdottomasti kainuulaista kiveä. Sen vuoksi valtaosa OK Graniitin toimittamista ja Destian urakoimista kivistä oli Ristijärven harmaata tasolaattaa.

– Tämä on mielestäni arvokasta, että halutaan tuoda kaupunkimiljööseen oman lähiluonnon ilmettä, Hako-Rita toteaa.

Helsingissä kotimaista

Helsinki on viime vuosina tunnetusti suosinut suomalaista kiveä julkisissa hankinnoissaan. Puistot, viheralueet, ympäristöt saavat pääsääntöisesti katteekseen kotimaisia luonnonkiviä, sanoo Ari Mikkola Kivipaasi Oy:stä.

– Kivipaasi teki kivityöt elokuussa valmistuneeseen Töölönlahden puistoon.

Urakan laajuus käsitti kolme korttelipihaa Alvar Aallonkadulla. Siinä käytettiin ristipäähakattua graniittilaatta 100 mm:n vahvuisena noin 1000m2, noppakiviä 297 m2 ,sivut lohkottu, yläpinta ristipäähakattuna, reunakiviä oli eri kokoja yhteensä noin 500 jm.

– Lisäksi urakka käsitti kolme massiivikivimuuria yhteensä noin 150 jm. Kaikki kivet olivat Ylämaan ruskeaa viborgiittia, Baltic Brown, Ari Mikkola kertoo.

Kivet tulivat Lännen Graniitilta ja Ylämaan Graniitilta.

Teksti: Tom Kalima

www.okgraniitti.fi

 

www.kivipaasi.fi

www.lannengraniitti.fi

www.ylamaangraniitti.fi

 

Kajaanin Kauppakatu

Ristijärven harmaa tasolaattaa n.900m2
Pekkala pink tasolaatta n.180m2
Oulainen black n.165m2
Yhteensä tasolaattaa 1245m2 + reunatuet ja vesikourut

Ottokarhin puisto, Oulu 2014 ja 2015

Oulainen black tasolaatta n.1520m2
Oulainen black reunakivet n.262jm
Oulainen black muurit n.98jm
Oulainen black portaat n.45jm
muut tasolaatat ja nopat: kuru grey ja taivassalon punainen n.165m2
Kurun harmaat reunakivet 65jm

Finlandia-talo

OK-Graniitti

Kivipaasi Oy

Lisää kommentti (5)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA YRITYKSET JA MARKKINAT

« 1 ... 3 4 5 6 7 8 9