YRITYKSET JA MARKKINAT

Suomalainen kiviteollisuus 130 v.

Suomalainen kiviteollisuus on 130 vuoden ikäinen.  Nykyaikaisen teollisen kivitoiminnan katsotaan alkaneen kesällä 1886, jolloin vapaaherra Anton von Alfthan perusti Ab Granit -yhtiön.

Ab Granit -yhtiön perustaminen liittyi taloudelliseen toimeliaisuuteen 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa. Venäjän suurimmissa kaupungeissa oli vilkasta rakennustoimintaa, joka koski myös katujen päällystämistä. Helsingissä rakennettiin keskusta-aluetta. Rakentamiseen tarvittiin sekä rakennuskiveä että kadun päällystekiveä. Ab Granit perusti toimintansa Hankoon, koska siellä yhtiöllä oli mahdollisuus saada heti haltuunsa kallioalue, josta kiveä voitaisiin louhia, ja koska yhtiön toimipiste tulisi sijaitsemaan aivan sataman läheisyydessä. Senaatti vahvisti yhtiön säännöt 10.6.1886 ja yhtiö rekisteröitiin Helsingin maistraattiin 13.10.1886. Yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Anton von Alfthan.

Alussa yhtiön oli vaikeaa löytää ammattitaitoista työväkeä, mutta silti yhtiö pystyi toimittamaan Hangon graniitista ensimmäisen vuoden aikana neljä kiillotettua pylvästä ylä- ja jalkakivineen rakenteilla olevaan Ateneumin rakennukseen Helsinkiin. Lisäksi ensimmäisen vuoden aikana toimitettiin erä siltakiviä Wendeniin, ja saatiin laiturikivitilaus Tallinnasta. Yhtiön ensimmäiset nupukivet käytettiin kesällä 1887 Senaatintorin ja Kauppatorin välisen osan kivetykseen. Yhtiön ensimmäiset louhinta-alueet sijaitsivat Hangossa, Hiittisissä, Mustiossa, Ahvenanmaalla ja Kaalamossa.

Hangon graniitista suosittu monumenttikivi

Ab Granitin toiminta Hangossa oli laajaa. Yhtiö louhi kiveä Märaskärin saarella ja Kuningattarenvuorelta (Drottningberget), Itäsataman läheltä. Heti yhtiön perustamisen jälkeen rakennettiin ensimmäinen tehdas, joka toimi lopulta aina vuoteen 1928 asti. Vuonna 1896 rakennettiin uusi graniittinen hiomorakennus, joka edelleenkin on nähtävissä Hangon itäsatamassa. Tehdessään sopimusta kivenlouhinnasta kaupungin kanssa, yhtiö sitoutui hankkimaan työntekijöilleen oman poliisin. Hanko saikin vuonna 1890 viidennen poliisin, jonka erityistehtävänä oli ylläpitää järjestystä yhtiön omien työntekijöiden parissa. Yhtiö rakensi työntekijöilleen asuntoloita ja sairaalan, esim. vuonna 1904 Hangossa työskenteli lähes 450 kivimiestä.

Hangon graniitista tuli suosittu monumenttikivi, mm. Aleksanteri II:n patsaan jalusta Helsingin Senaatintorilla ja Turussa Linnankadun alkupäässä sijaitseva suihkukaivo on tehty Hangon graniitista. Rakennuskivenä graniittia voidaan nähdä Helsingissä Aleksanterinkadulla vuonna 1898 valmistuneessa Suomen Yhdyspankin talossa, jossa on Suomen ensimmäinen kokonaan luonnonkivestä tehty julkisivu (Kuva 2). Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin Rautatieasema on myös rakennettu Hangon graniitista. Muita kohteita ovat mm. Suomen Pankin talo Turussa, Selim Lindqvistin liiketalo Helsingissä, Hangon länsisataman satamalaituri sekä panssarilaiva Russalkan muistomerkki Tallinnassa. Graniittia on viety moniin maihin, mm. Venäjälle, Baltiaan, Keski-Eurooppaan, Skotlantiin sekä USA:han.

Pietarissa Hangon punaista

Pietarissa Fabergen rakennuksen (1899–1902) koko julkisivu on verhoiltu punaisella Hangon graniitilla (Kuva 3). Lisäksi esim. vuonna 1915 valmistuneen Palatsisillan kiviosat ovat alun perin rakennettu Hangon punaisesta graniitista.

Ab Granit hankki vuonna 1890 käyttöönsä Stora-Bergönin saaren Hiittisissä ja siirsi katukivituotantonsa sinne, koska saaren graniitilla oli parempi lohkeavuus kuin Hangon graniitilla. Stora-Bergönin saaresta muodostui yksi Ab Granitin suurimmista toimintapaikoista Hangon ulkopuolella. Kivityöntekijöille rakennettiin asuntoja, lisäksi saarella oli oma leipomo ja kauppa. Louhinta oli huipussaan 1920-luvulla, jolloin noin 100 miestä työskenteli louhimoilla. Graniittia on viety mm. Viroon, Ranskaan, Belgiaan ja Hollantiin. Helsinkiin Ab Granit toimitti Stora Bergönin graniittia vuonna 1909 Onni Tarjanteen piirtämään Apollon talon julkisivuun (Etelä-Esplanadi 10). Louhinta saarella loppui 1940-luvun lopulla.

Talvisota lopetti tuotannon Hangossa

Ab Granitin muita louhintapaikkoja ovat olleet mm. Kumlinge, Kökar, Uusikaupunki, Vehmaa, Taivassalo, Myrskylä, Hyvinkää ja Antrea. Esimerkiksi Kökarin graniittia (“Bothnia Red”) on käytetty mm. Armas Lindgrenin suunnittelemaan vakuutusyhtiö Suomen talon julkisivuun Helsingissä (Lönnrotinkatu 5), johon Ab Granit toimitti kivet vuonna 1910–11.

Ab Granitin toiminta Hangossa keskeytyi kun Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle vuonna 1940 ja yhtiö siirsi jalostustoimintansa Saloon. Ab Granitin toiminta Hangossa loppui kokonaan vuonna 1949 ja se siirtyi lopullisesti Saloon. Ab Granit myytiin ruotsalaiselle Kullgrens Enkalle vuonna 1965 ja seuraavana vuonna yhtiön nimi muuttui Kullgrens Enka Granit Ab:ksi. Yhtiön viimeinen toimitusjohtaja oli Gunnar Floman, joka toimi sittemmin myös Kullgrens Enka Granit Ab:ssa sekä Kiviteollisuusliitto ry:n puheenjohtajana 1960–70.

Teksti: Olavi Selonen, Åbo Akademi, geologian laitos Kuvat: Olavi Selonen, Paavo Härmä

Lisää kommentti (25)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut
LUE LISÄÄ AIHEESTA YRITYKSET JA MARKKINAT

« 1 ... 3 4 5 6 7 8 9 »

Matti Mäkelä-8747_web640_600px

Kaivertajan työtä leimaa vahva käsityö

22.3.2016

Kiviveistämö Levander Oy:ssä liki 40 vuotta kaivertajan töitä tehnyt Matti Mäkelä jäi juuri hyvillä mielin eläkkeelle. – Kaivertajan työ on pysynyt suunnilleen samanlaisena ainakin 60 vuoden ajan.