YRITYKSET JA MARKKINAT

80 vuotta tyyliä

Katsaus Keikyän Kiven pihamaalle tekee vaikutuksen. Tyyliä, kauneutta ja vain vähän toistoa – yksilöllisyyttä! Sitä tavataan korostaa. Tätä ominaisuutta korostavat myös Seija ja Keijo Vierimaa Keikyän Kivi Oy:n johdossa.

Vierimaiden omistajuuden aikana Keikyän Kiviveistämö on jalostunut Keikyän Kivi Oy:ksi, jolla on oma tonttinsa ja toimialueensa suomalaisessa kiviteollisuudessa. Yritys on itse luonut oman kuvansa, jalostaen sitä yhä eheämmäksi ja kammoten kaikenlaista plagiointia.

Keikyän Kivi Oy ei ole tehdas. Se on taideteollinen tuotantolaitos. Vaikka lähes kaikki mahdollinen voidaan tänä päivänä luoda koneellisesti, Keikyän Kivi on päätynyt valitsemaan haasteellisemman tien. Aivo- ja käsityö halutaan asettaa koneistuksen edelle, kuitenkin molempia hyväksi käyttäen.

Kaiken lähtökohta on asiakas, joka kertoo toiveensa ja olettaa saavansa jotain, mitä ei itsekään osaa kuvitella. Suunnittelijan tehtävä on koota ajatukset nipuksi ja selvittää, mikä on mahdollista, kohtuullista ja tarkoituksenmukaista. Mallikuvia toisiinsa vertaillen ja keskustelua käyden aikaansaadaan luomus, joka on kohteensa näköinen. Katsojan silmien eteen avautuu kaunis kokonaisuus. Tästä lähtee Keikyän Kiven yksilöllisyys.

Ei pelkkiä kiviä, johon on läntätty nimi

Hautakivien osuus Keikyän Kiven liikevaihdosta on 97 prosenttia. Osuuden piti alun perin olla paljon pienempi, mutta tähän on päädytty. Vierimaitten ostettua silloisen Keikyän Kiviveistämön suunnitelmaan kuului lahjakivien laajamittainen sisällyttäminen kivituotevalikoimaan. Tällä oli tarkoitus vauhdittaa sydäntalven hiljaisia kuukausia.

Erikoistuminen lahjakiveen vaati kuitenkin enemmän kuin mitä sillä oli tarjota, siksi kunnianhimo päätettiin keskittää muualle. Pihakivet ja rakennuskivet päätettiin jättää tuotannon ulkopuolelle. Jäljelle jäi kotimainen hautakivi, yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Tuote, jolla on jo pitkät, lähes vuosisataiset perinteet yrityksen kotiseudulla.

- Lahjakivet ovat viehättävä, imagoa jalostava lisä, mutta kaupallisesti merkityksetön osa liiketoimintaa, Seija Vierimaa summaa.

Kotimaisen kiven puolesta

Omistajapariskunnalla on paljon ajatuksia siitä, kuinka luonnonkiveä voitaisiin käyttää rikkaammin ja elävämmin, etenkin rakennusteollisuudessa. Sen sijaan hautakivistä puhuttaessa materiaali pysyy yhtenä ja samana. Keijo Vierimaa korostaa, että luonnonkivi itseisarvona ei riitä, kiven olisi syytä olla kotimaista.

- Suomi on maa täynnä kovaa kiveä, mitä järkeä sitä on tänne tuottaa pitkien matkojen takaa, hän tiukkaa.

Kotimaisen kiven yhä laajemmalle avautuva väriviuhka istuu Vierimaan tuotantoprofiiliin. Kiviteostensa kautta Keikyän Kivi todistaa, että kotimaisen kiven sävyvalikoima on huima, ja että sitä voidaan varsin kauniilla tavalla hyödyntää myös massiivikivessä.

Tiimityötä

Oivallisen sommittelutaidon ja hyvän värisilmän hedelmät jäävät puuhun riippumaan, ellei käytössä ole henkilöitä, jotka hallitsevat suunnitelmien toteutuksen. Keikyän Kiven tapauksessa ongelma on pieni, omistajapariskunnalla itselläänkin on alan koulutus ja taito sitä myöten hyppysissä. Mutta mitä haastavammaksi työ osoittautuu, sitä kiinnostavampaa on toteuttaa töitä työryhmällä, jossa eri osaamiset yhdistyvät.

Kaikilta ei onnistu vaativa koristehakkaus, toiset kultaavat toista huolellisemmin ja joku saa sahan laulamaan vaivattomasti. Joku saa kiven pysymään pystyssä, joku toinen ei. Jokaisella on oma taitonsa, jotka yhteenlaskettuna muodostavat kokonaisuuden. Keikyään on hitsautunut tiivis työryhmä, jolla on hyvä yhteishenki. Ilman hyvää henkeä työstä ei tulisi mitään.

Juuret Keikyässä

Keikyän Kivihiomo K. & V. Syrén perustettiin vuonna 1933 isän ja pojan yhteisyrityksenä. Oppia oli imetty kivityömailla pitkin Etelä-Suomea, kunnes veri veti juurille ja isä Kalle Syrén asettui perheineen nykyisen Sastamalan Keikyään. Työmiehiä ahkeroi poran, piikin ja moskan varressa jokseenkin sama määrä kuin tänä päivänä. Hakattiin pääasiassa hautakiviä, mutta myös rakennuskiviä, kuten porrasaskelmia.

Käsipelillä kivet sitten liikuteltiin lopullisiin kohteisiinsa. Kallen poika Väinö Syrén johti yritystä vuosina 1935-1964, jonka jälkeen yhtiön otti hallitakseen Kauko Syrén, yksi Väinön kuudesta pojasta. Kaukon aikana yritystä koneistettiin, ja työvoiman tarve pieneni. Vuosikausia Kauko teki töitä vain yhden palkatun työntekijän avustuksella. Hautakivien määrä liikkui tuolloin neljänkymmenen kiven vaiheilla vuotta kohden.

Kun Vierimaat Kauko Syrénin kuoltua ostivat yrityksen, alkoi voimakas kasvu, jonka vaikutuksesta nykyinen hautakivituotanto yltää noin neljäänsataan uuteen kiveen vuotta kohden. Kun mukaan lasketaan vanhojen kivien lisänimikaiverrukset sekä muut huolto- ja kunnostustyöt, liikkuu veistämöllä vuosittain noin tuhat hautakiveä.

Teksti ja kuvat V-P. Bäckman

Lisää kommentti

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut
LUE LISÄÄ AIHEESTA YRITYKSET JA MARKKINAT

1 2 3 4 5 6 7 ... 9 »