YMPÄRISTÖKIVET

Läheltä tuotu graniitti luo kansallismaisemaa

Raaka-aineiden ja materiaalien hankinta lähialueelta ei ole pelkkä muoti-ilmiö vaan perusteltu toimintamalli, jota puoltavat kaikki ympäristöarvot. Sama pätee kiviteollisuuteen, vaikka jatkuvasti tulee ilmi tapauksia, joissa nämä arvot eivät paina. Suomalainen kivi häviää tuhansien kilometrien takaiselle kiinalaiselle.

Viimeisin esimerkki lähikiviajattelun unohtamisesta liittyy vihreäksi tieksi kutsuttuun, jättimäiseen E 18 moottoritiehen. Siihen tilaaja asetti ehdoksi, että käytetään Baltic Brown – kiveä tai vastaavaa. Maininta ”tai vastaavaa” teki mahdolliseksi hankinnan kaukaa Kiinasta, mikä lopulta johti jopa eduskuntakyselyyn. Kysymys kuuluu, miksi suomalainen kivi joutuu julkisissa hankkeissa kilpailemaan ulkomaalaisia vastaan usein jopa tiukemmin kilpailuehdoin?

– Esimerkkinä E 18 – tapaus on lähikiviajattelun kannalta varsin kuvaava. Miksi tuoda pitkien etäisyyksien päästä vastaavaa kiveä Kymen seudulle, mistä juuri tilauksessa mainittua ruskeaa kiveä louhitaan ja viedään mittavia määriä jopa maailmalle.

– Muutoin mielestäni lähikiviajattelu on melko hyvin voimissaan tällä hetkellä, ja onneksi löytyy myönteisiäkin esimerkkejä tapauksista, joissa nk. aineettomat arvot ovat kuitenkin lopulta vieneet voiton kilpailussa, sano Palin Granit Oy:n toimitusjohtaja Heikki Palin.

Hän viittaa Mikkelin kaupungin hankkeeseen, jossa Mikkelin kaupunki kilpailutti Hallituskadun kiveysurakan uudelleen sekä eettisistä syistä, koska se ei saanutkaan täsmälleen haluttua värisävyä tuontikivillä.

– Tapaus osoittaa hyvin sen, että kotimaisen kiven kulttuuriarvoja osataan myös kunnioittaa, Heikki Palin sanoo.

Hänen mukaansa todellisen lähikiviajattelun rajana voidaan pitää noin 200 kilometriä, mutta perusteltu etäisyys voi toki olla joskus suurempikin, jos siihen on olemassa hyvät syyt. Mikkelin kivet tuotiin Oulaisista.

– Täytyy muistaa, että kivi on painavaa ja että rahtikustannukset voivat helposti kaksinkertaistua jo Suomenkin rajojen sisällä.

Lähikivellä on monta arvoa

Ajatus lähikivestä on ymmärretty paljon ennen koko termin tai käsitteen keksimistä. Suurten kaupunkien alkuaikoihin oivallettiin, että rakennusmateriaalien kuljettaminen on työlästä, joten se kannattaa tuoda läheltä. Tämä oli sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Sen vuoksi Turun kaupungissa on paljon Taivassalon ruskeaa, Tampereella Kurun harmaata, Helsingissä Mäntsälästä tuotua kiveä jne.

Tämä on johtanut myös perinnearvoihin ja tiettyyn kulttuurimaisemaan, joka on säilynyt jopa vuosisatoja. Tällöin kivi edustaa pysyvää arvomaailmaa ja jatkuvuutta, sillä kivestä tehty tunnetusti kestää.

– Etuna on myös se, että samaa materiaalia saa lisää. Jos kohdetta pitää laajentaa tai siihen pitää myöhemmin lisätä jotakin. Samaa kiveä löytyy edelleen läheltä, Kovakivi Oy:n toimitusjohtaja Tapani Elomaa sanoo.

– Tästä on useita hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi noin 100 vuotta sitten rakennetun Satakunnan sillan peruskunnostustyön yhteydessä rakennettiin uusi alikulkusilta sekä kävelyportaat kosken partaalle. Edelleen voitiin hankkia samaa Kurun harmaata ja sen pinnan käsittelyssä voitiin käyttää täsmälleen samaa jälkeä tuottavaa menetelmää.

– Ei todellakaan tarvitse pelätä, että kauan sitten käytetty tuote loppuu varastosta eikä sitä sen jälkeen ole enää saatavilla. Kotimaista graniittia on maaperässämme 1 800 miljoonaa vuotta vanha varasto ja sitä riittää edelleen.

Kivi on tärkeä osa kaupungin historiaa

Tapani Elomaa korostaa, että kivi on tärkeä osa monen kaupungin historiaa. Tampereella se on Kurun harmaata. Sitä käytettiin, kun Hämeenkatua tehtiin, koski padottiin, Tammerkosken silta rakennettiin ja Amuriin rakennettiin Finlaysonin työntekijöiden asuntoja. Edelleen on siis nähtävillä samaa harmaata kiveä kaikkialla Tampereella, porttikongeissa sokkeleissa ja rotvalleissa, eli reunakivissä. Jopa hautakivissä ja hautausmailla voi nähdä näitä eri paikkakuntien eroavaisuuksia.

– Sama koskee Turkua. Taivassalon ruskea leimaa monin paikoin kaupunkikuvaa ja vastaavasti Helsinkiin on kauan tuotu kiveä Mäntsälästä, Heikki Palin jatkaa.

– Siitä olen tyytyväinen, että luonnonkiven arvostus todellakin kasvoi jälleen 1990-luvulla oltuaan jonkin verran alamaissa sotien jälkeen. Silloin vannottiin betonin nimeen.

– On totta, että luonnonkiven käytön yhteydessä puhutaan usein hinnasta, koska lyhyen tähtäyksen ajattelulla kivi voi olla muita materiaaleja kalliimpaa. Kustannuksia pitää kuitenkin mielestäni aina tarkastella elinkaariajattelun mukaan. Kivi kestää ja sitä voi helposti kierrättää. Kukaan ei varmasti vuosikymmenien tai -satojen kuluttua kysy paljonko tämä rakennus on maksanut. Hän kysyy Heikki Palinin mukaan todennäköisesti: Kuka tämän on tehnyt?

Kivellä mitätön hiilijalanjälki

– Nykyisin on myös yleistä puhua hiilijalanjäljestä. Luonnonkivessä se on mitätön verrattuna esimerkiksi betoniin tai pitkien merimatkojen takaiseen tuontikiveen. Kiviaines vain irrotetaan kalliosta ja jalostetaan halutuksi kiveksi, Tapani Elomaa lisää.

– Kun kuljetusmatkat pidetään järkevinä hiilijalanjälki jää todella pieneksi ja ympäristövaikutukset vähäisiksi.

– Täytyy myös muistaa, että kivi on täysin kierrätettävä tuote. Esimerkkinä käyvät vanhat hienosti kuluneet noppa- ja nupukivet, jotka ovat hinnaltaan jopa arvokkaampia kuin täysin uudet kivet. Kivi kestää siis aikaa, kuluu kauniisti ja voidaan käyttää yhä uudelleen. Kiviteollisuuden ympäristövaikutukset voidaan siis jakaa hyvin pitkälle aika-akselille, koska tuotteiden elinkaari on poikkeuksellisen pitkä, Tapani Elomaa sanoo.

Vaikka kivi ei ole uusiutuva luonnonvara, sen loppumista ei kuitenkaan tarvitse Elomaan mukaan pelätä. Suomen kivilouhimot ovat yhteiseltä pinta-alaltaan häviävän pieni osa koko Suomen maa-alasta eikä niitä voi edes verrata esimerkiksi soranottamoihin. Louhimot sijaitsevat yleensä myös alueilla, joilla ne eivät maisemallisestikaan häiritse. Louhimoiden maisemoinneissa on saatu aikaan hyviä tuloksia.

Lähikivi tukee alueen taloutta

Kiviä käytetään runsaasti julkisissa rakennuskohteissa, esimerkiksi kaduissa ja puistoissa. Tällöin maksumiehenä on valtio tai kunta, joskus jopa molemmat yhdessä, eli viime kädessä veronmaksajat. Urakkakilpailuissa lähikivi joutuu usein koville hinnaltaan halvemman tuontikiven rinnalla.

– Mielestäni liian vähän näissä tilanteissa arvioidaan kokonaistaloutta. Lähikiveen kohdistunut valinta tukee kuitenkin aina oman talousalueen työllisyyttä, millä on suuri vaikutus etenkin vaikeina taloudellisina aikoina. Lähialueen monipuolisen teollisuuden elinvoimaisuus luo aina hyvinvointia ja elvyttää taloutta.

– Lähikiveen kohdistunut valinta ei hyödytä pelkästään kyseistä kiviteollisuuden alan yritystä, vaan vaikuttaa laajemmin koko alueella. Kivet pitää asentaa ja kuljettaa ensin louhimolta jalostettavaksi ja sitten työmaille. Koska lähikivi tulee läheltä, myös kuljetusalan yritykset ovat yleensä läheltä, Tapani Elomaa korostaa.

– Laadussa me varmasti pärjäämme ja siinä, että kivi on samaa kuin on käytetty ennenkin. On valheellista väittää, että vain Suomesta saa laadukasta kiveä. Suomalainen graniitti on kuitenkin osa meidän maisemaamme ja kun sitä aidon lähikiven hengessä louhitaan, voi olla varma, että kaikki vaadittavat ympäristöluvat, maa-aineksen ottoluvat, vesiluvat ym. ovat kunnossa, Tapani Elomaa korostaa.

Teksti: Tom Kalima Kuvat: Tero Elsilä, Tampereen Kovakivi Oy

 

Vehmaan liikuntahalli

Vehmaan punaista liikuntahallin julkisivuun

Vehmaan pieni kunta on rakentanut monipuolisen liikuntahallin kuntalaisten käyttöön. Paikkakunnan kivihistoriaa sivuten haluttiin rakennuksen pintaan arvokas leima.

Mikäpä julkisivuun sopisi paremmin kuin paikkakunnan oma punainen graniitti. Kivi tuo ilmettä rakennukselle, jonka seinäpinnasta suurin osa on punaista ja harmaata peltikasettia.

Julkisivuun asennettiin julkisivukiskoille Vehmaan punaista poltettua graniittia yhteensä 180 neliömetriä. Sisääntuloaulassa ja kahvilassa on lattiassa poltettua ja timanttiharjattua graniittia 80 m2.

30 millimetrin kivilevyt on kiinnitetty alumiiniprofiilikiskoilla, siten että ala- ja yläreunoihin on tehty 25 millimetrin naaraspontit. Kivien väliin jää mahdollisimman vähän saumaa.

– Systeemi on nopea ja edullisempi kuin tavallinen t-kiinnitys, jossa joudutaan kiveen tekemään reikiä. Nyt paino lepää lopulta sokkelin päällä, kuvailee kivet toimittanut JJ-Graniitti Oy:n Juha Lehtonen.

Liikuntahalli on muuten tavanomaista hallirakentamista ja palvelee toimivasti urheilua. Halli mahdollistaa heittolajien harrastamisen samanaikaisesti palloilulajien kanssa. Erityisesti salibandy on suosiossa ja alkuvuodesta järjestetyissä kisoissa oli katsojia jopa 300. Hallissa on lisäksi kuntosali.

Valtio tuki noin 3 miljoonan euron hanketta 750 000 eurolla.

Hankkeessa mukana:

Kokonaisurakka Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy, Vahtera arkkitehdit, rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Aalto-Setälä Oy, julkisivun kivi JJ-Graniitti, metallikasetit Paroc, liimapuurunko Late-Rakenteet.

Teksti ja kuva: Tero Elsilä

Lisää kommentti (3)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA YMPÄRISTÖKIVET

1 2 3 4