YMPÄRISTÖKIVET

Kuopio valitsi kotimaisen graniitin

Kuopio valitsi suomalaisen luonnonkiven keskustansa kävelykatuverkoston materiaaliksi. Suomalainen kivi oli jo hankesuunnittelussa etusijalla.

Noin 1500 kuopiolaista otti kuluvana kesänä kantaa kävelykeskustan toimivuuteen. Kuopion torin eteläosa kivetäänkin tasaisella ristipäähakatulla kotimaisella graniittinupukivellä.  Kotimaisen työn ja tekemisen tukeminen oli avainasemassa jo hankesuunnittelussa

Kuopion kaupungin projektipäällikkö Hanna Väätäisen mukaan keskustan uudistus on kävelykatuverkoston kehittämisprojektin tärkein osa. Rakennustyöt jatkuvat vielä ensi vuonnakin. 

- Miljöösuunnittelun yhteydessä on kiville määritelty Kuopion kävelykeskustaan sopivat värit, joiden mukaisesti kivihankinnat kilpailutettiin. Yleissuunnitteluvaiheessa keskusteltiin myös betonikiven käytöstä, mutta päädyimme luonnonkiveen kestävyyden vuoksi.

Nupukivet testauksessa

Kuopiolaiset saivat vaikuttaa yleiseen kaupunkimukavuuteen kokeilemalla, mikä kivilaatta tuntuu mukavimmalta.

Heinäkuun lopussa, vuonna 2011, toriruudut olivat kaupunkilaisten testattavissa. Palautetta kerättiin pinnoitteen käyttömukavuudesta koko elokuun ajan. Palautteen mukaan tasainen pinta tuntui kävelijästä mukavimmilta. 



"

Keskustan kehittämiseen Kuopiossa kuuluvat liikenneverkkomuutokset, pysäköintilaitoksen laajennusosan ja kauppakäytävän rakentaminen, kauppahallin saneeraus sekä torialueen ja kävelykatujen rakentaminen.

Pysäköintilaitoksen laajennusosa valmistui kuluvan vuoden toukokuussa. Liikenneverkkomuutokset jatkuvat vielä kuluvan vuoden ajan. Kauppahalli saneerattiin myös.

Uudet valaisinpylväät erikoisvaloineen antavat niin ikään uutta ilmettä.

Hankalaa liikkumista helpottamaan on kehitetty lumen ja jään sulatusjärjestelmä, joka palvelee kävelykadulla liikkuvia. Sulatuksen etuina ovat muun muassa säästöt hiekoitus- ja puhtaanapitokuluissa sekä liukastumistapaturmien väheneminen.

"

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen ehdotuksen, jossa torin eteläosa kivetään kokonaisuudessaan tasaisella ristipäähakatulla graniittinupukivellä.

Vanhat käytöstä pois jäävät kivet puolestaan tulevat käyttöön kaupungin rakennus- ja saneerauskohteissa.



Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Katriina Kankkunen on pitänyt erityisen tärkeänä esteettömän ja liikkumista edistävän asuinympäristön kehittämistä. Eri käyttäjäryhmien tarpeet on suunnittelussa otettukin huomioon.

– Kirjallisesti tai sähköpostilla kaupunkia lähestyi yli 1500 kuopiolaista. Olemme kehittäneet vuorovaikutteista päätöksentekoa. Kaikki mielipiteet ja palautteet ovat olleet meille tärkeitä, Kankkunen toteaa.

Kuopion kaupungin linjauksena on, että asukkaita käytetään asiantuntijoina kehitystyössä. Torikivetyksen koeladonnan osalta linjaus toteutui hyvin, sanoo Jarmo Pirhonen, jonka mukaan näkökannat on otettu huomioon myös Haapaniemenkadun reunakivetysten ja bussipysäkkien suunnittelussa.

Monivaiheinen suunnitteluprojekti

Kuopion keskustan projektisuunnittelu oli monivaiheinen.

- Kauppakeskus APAJA yhdistää jo olevat maanalaiset liikekeskusten kävelyreitit laajaksi keskustan kävely-ympäristöksi. Suunnittelun kannalta suurin haaste oli kaupunkikeskustassa tapahtuvan rakentamisen suunnittelu, muun muassa katujen alle rakennettiin ja moninainen infrastruktuuri, kuten väylät tuli suunnittelussa ottaa huomioon, sanoo arkkitehti Reijo Mitrunen projektisuunnittelusta vastanneesta QVIM Arkkitehdit Oy:stä.  

Arkkitehtonisesti keskustan Paviljonki-rakennuksen suunnittelu suojellun ja historiallisesti arvokkaan Kauppahallin kylkeen oli myös iso haaste. Mitrusen mukaan rakentamisen vaiheistusta suunniteltiin pitkään ja hartaasti.

Reijo Mitrunen toteaa, että kotimaisella kivellä on painoarvonsa muun muassa elinkaariajattelussa, toimitus- ja huoltotöissä sekä kestävän kehityksen ja ympäristövastuun osalta.

Kotimaista Kuopioon

Suomalainen työ ja kotimainen kivi olivat kuitenkin Kuopion hankesuunnittelussa etusijalla. Hanna Väätäinen sanoo yksiselitteisesti, että vaikka ulkomainen kivi olisi ehkä ollut halvempaa, Kuopiossa haluttiin keskittyä kotimaisen työn ja työllistämisen edistämiseen. Kuopiossa iloitaan siitä, että suomalainen yritys menestyi tarjouskilpailussa keväällä 2012 ykkössijan. Kivityyppeinä käytettiin Kurun harmaata, Taivassalon punaista ja Virolahden punaista kiveä eri kokoisina katulaattoina ja nupukivinä.

– Pitkään käytiin keskustelua kahden erilaisen pintalaadun kesken. Vertailtavina olivat luonnonkivi ja betonikivi. Lopulta päädyimme siihen, että haluamme vain laadukkaita ja kestäviä pintoja. Paitsi kotimaisen työn ja tekemisen tukeminen, myös pinnan värit olivat tärkeä osa hankesuunnittelua. Parhaiten värit voitiin valita läheltä, suomalaisesta peruskalliosta, sanoo Hanna Väätäinen. 
Hän kertoo, että torin kivetys muodostuu suurista neliöistä, joissa käytetään kahta erilaista graniittisävyä; punaista ja harmaata. Tasapainoinen pinta luo kaupungin yleisilmeeseen oikeanlaista, lämmintä tunnelmaa, hän toteaa.

Teksti: Mirkka Kortelainen Kuvat: Vicente Serra ja Soile Nevalainen

Lisää kommentti (3)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA YMPÄRISTÖKIVET

1 2 3 4