YMPÄRISTÖKIVET

Kotimainen kvartsiittiliuske valtaa alaa arkkitehtuurissa ja pienrakentamisessa

Asuin- ja ympäristörakentamiseen haetaan paikallisia, laadukkaita ja kestäviä luomutuotteita ja -materiaaleja. Liuskekivi täyttää vaatimukset, ja lähellä tuotetulla on pieni hiilijalanjälki.

”Kestävä, huoltovapaa, ekologinen, soveltuu uusiokäyttöön, monipuolinen, yksilöllinen…”
Ikikiven Katja Huhta, Liuskemestareiden Arttu Jokinen ja Viinijärven Kiven Heikki Kontkanen puhuvat samalla suulla luetellessaan liuskekiven ominaisuuksia. Tekniset vahvuudet nousevat listauksen kärkeen arkkitehtonisia näkökulmia unohtamatta: liuskekiven värimaailma, pinnan struktuuri ja sen myötä kyky heijastaa valoa ja varjoja tarjoavat suunnittelijalle loputtoman määrän variaatioita ja mahdollisuuksia.

Myös ekologisuus ja ympäristöstä huolehtiminen ovat arvostusasteikolla korkealla. Louhokset toimivat maa-ainesottoluvan piirissä, ja niiden ympäristövaikutukset on minimoitu maisemoinnilla: louhimoille on rakennettu yritysten tuotantoa monipuolisesti esittelevät näyttelyalueet.

Rakennuskiviterminologiassa liuskeella tarkoitetaan vain laatoiksi lohkeavia kivilaatuja. Geologisesti kivilajitermillä ”kiilleliuske” nimetään kuitenkin kaikkia maasälvistä, kvartsista ja kiilteistä koostuvia hienorakeisia suuntautuneita kivilajeja. Suuntaus on yleensä heikkoa, eikä välttämättä ilmene lohkeavuutena. Viinijärven tumma kiilleliuske on olemukseltaan esimerkki ”liuskekivestä”, jolla ei ole laattamaista lohkeavuutta.

Kivet ovat yksilöitä

Kuulostaa, että liuskekivien tuottajilla menee nyt aika hyvin. Vaikka isot, valtakunnalliset hankkeet olisivat jäissä, yksityiset ihmiset ovat innostuneet rakentamisesta ja pihapiirin laittamisesta. Liuskekivi sopii rakennuksen julkisivuun, mutta myös pienimuotoisempaan rakentamiseen ja yksityiskohtiin.

Luonnonkivi on arvossaan, sillä trendi on kestävän kehityksen puolesta. Asiakkaat osaavat viimeistään louhoksella vierailun jälkeen arvostaa myös tuotantotapaa: kiven louhintaan ja työstöön tarvittava käsityön määrä yllättää monet, ja kivimiesten ammattikunta on taas nousemassa sille kuuluvaan arvoonsa. Työ on fyysisesti vaativaa, mutta edellyttää myös herkkyyttä, silmää ja taitoa lukea kiveä.

– Kivet ovat yksilöitä. Kokemuksen myötä syntyy kyky nähdä, tarvitaanko lohkeamiseen raskas isku vai kevyt näpäytys, Heikki Kontkanen sanoo.

Tuotantomääristä ei oikein haluta puhua. Yrittäjät toteavat, että kesällä paiskitaan töitä, talvella on hiljaisempaa. He sanovat puhaltavansa yhteen hiileen ja pitävät betoniteollisuutta pahimpana kilpailijana.

- Mutta, Arttu Jokinen toteaa, naimisissa sen kanssa ollaan. Jos ei muuten, niin laadukkaita saumaus- ja kiinnitysaineita tarvitaan. Heikki Kontkanen huomauttaa, että asiat eivät aina ole toisensa pois sulkevia. – Samalle pihalle voi mahtua luonnonkivi ja betoni sulassa sovussa. Katja Huhta korostaa, että kilpailussa pärjää, kun osaa erottua edukseen joukosta.

Toista samanlaista ei tule vastaan

– Ikikivi on pieni yritys, mutta pidämme kovaa ääntä itsestämme. Tämä on elämäntapa, Katja Huhta sanoo. Intohimo luonnonkiveen ja erityisesti kvartsiittiin on tullut verenperintönä: isä, Lauri Kostilainen, on kivimies henkeen ja vereen ja yhä monessa mukana.

Ikikivellä tuotannossa on kolme linjaa: perinteiset liuskekivet, lohkopintaiset tuotteet, piha- ja ympäristökivet. Huhta kertoo, että töitä on tehty koneistamisen kehittämiseksi, mutta tosiasia on, että käsityön tarve lisääntyy, mitä ohuempaan laatuun mennään.
– Käytämme irrotettavan raaka-aineen sataprosenttisesti, sivukiveä ei jää lainkaan.

Katja Huhdan mukaan eläväpintaisista liuskekivistä syntyy näyttävä ja yksilöllinen julkisivu.

– Toista samanlaista ei taatusti tule vastaan, hän lupaa ja mainitsee referenssinä amerikkalaisen arkkitehdin Eric Lloyd Wrightin suunnitteleman Apulanta-yhtyeen Sipe Santapukin huvilan, Santarannan. – Santarannan arkkitehtuurin punaisena lankana kulkee monipuolisesti käytetty liuskekivi: sitä on rakennuksen julkisivussa, piharakenteissa ja myös sisustuskivenä, Huhta sanoo.

– Toinen, mielenkiintoinen ja näyttävä kohde on Biolanin pääkonttori Eurassa.

Liuskekiven lujuus riittää kaikkeen rakentamiseen

- Mineraalikoostumus ja molekyylin pitkulainen muoto takaavat kvartsiittiliuskeen taivutuslujuuden, Lauri Kostilainen tulee mukaan keskusteluun. Hän vakuuttaa, että lukemat ja lujuudet riittävät kaikkeen rakentamiseen.

- Liuskekivi on vähintään kolme, neljä kertaa lujempaa kuin betoni, hän sanoo ja huomauttaa, että rakennushistoriassa ei ole tullut vastaan luonnonkivestä tehtyä holvirakennetta vahvempaa ja kestävämpää. 

- Yksi Helsingin suurimmista nähtävyyksistä ja vetonauloista on Temppeliaukion kirkko. Mietihän sitä ja sen rakennuskustannuksia. Vastaavaa rakennelmaa ei olisi samoilla kustannuksilla saatu aikaan mistään muusta materiaalista. Ei ole ihmeemmin tarvittu huoltotöitä, eikä ole harmia homeesta. Luonnonkiven mittatoleranssista, plusmiinus kaksi senttiä, on hyötyä rakentamisessa. Ilmanvaihtotekniikka on aika yksinkertainen ja syntyy rakenteeseen luonnostaan.

Mustaa, valkoista ja maailman vanhinta

Orivedellä parikymmentä vuotta sitten toimintansa aloittaneen Liuskemestarit Oy:n vahvuutena ovat myyntijohtaja Arttu Jokisen mukaan julkisivukivet, vaikka liusketta toimitetaankin moniin erityyppisiin kohteisiin.

Yksi yrityksen päätuotteista on musta Oriveden kivi. – Ruostumattomuus tekee siitä erinomaisen muurauskiven, Jokinen sanoo. ’Oriveden mustan’ lisäksi Liuskemestareilla on kaivos Puolangalla, josta louhittava ’Paljakan pronssi’ on yksi maailman vanhimmista liuskeista. Hieno, valkoinen kvartsiittiliuskeinen Lokan kivi on peräisin Sodankylästä.

Oriveden ja Paljakan esiintymät ovat pystysuuntaisia, Lokan louhos on kaltevassa tasossa: kaikista liuskeet irrotetaan kuitenkin kaatamalla ja lohkotaan käsin. – Käsityön osuus tuotannossa on merkittävä, Jokinen sanoo.

Jos tämän päivän tuotantotarpeita tarkastellaan arkkitehtien näkökulmasta, Arttu Jokisen mukaan tärkeintä on turvata massiivisten kivirakenteiden toteuttamiseen tarvittavien tuotteiden saatavuus.

Arkkitehteja ajatellen Liuskemestareiden ykköstuote on julkisivukivi, mutta yrityksen myyntivaltiksi Jokinen nimeää pihakivet. 

Perinteistä vanhaa, modernia uutta

Jokinen tekee selkeän eron yksityiseen käyttöön ja julkiseen rakentamiseen kohdistetuille tuotteille ja toteaa, että esimerkiksi sahattujen lattialaattojen kohdalla hinta tulee usein tavallisella kuluttajalle vääjäämättömästi vastaan.

- Vapaamuotoinen laatta on edullista, mutta kun kiveä ryhdytään työstämään, hinta nousee. Ladottavia, 300 millimetriä leveitä laattoja käytetään paljon suurissa, julkisissa saneerauskohteissa, esimerkiksi kirkkojen lattioissa.

Jokinen korostaa, että liuskekivi on erinomainen valinta arvorakennuksiin. – Pyhän Laurin kappeli Vantaalla on erinomainen esimerkki uudiskohteesta, jossa materiaalien yhtenä valintaperusteena oli kestävyys ja pitkäikäisyys. Lattiapinnoitteeksi valitun liuskeen värimaailma on kiehtova, ja hienoinen epätasaisuus heijastaa valoa kauniisti, Jokinen sanoo. Muurauskivenä liuske on hänen mielestään mielenkiintoinen ja erikoinen. – Se istuu hyvin nykyarkkitehtuuriin ja moderneihin rakennuksiin.

Jokinen toteaa, että liuskeissa on eroja, mutta Lauri Kostilaisen tavoin vakuuttaa, että kaikkien kovuus riittää kaikkeen rakentamiseen. Liuskekiven taivutuslujuutta pitäisi hänenkin mielestään enemmän korostaa.

- Esimerkiksi piharakenteissa liuskekivestä voidaan tehdään huomattavasti ohuempia, mutta yhtä kestäviä rakenteita kuin graniitista.

Louhinta on kuin halkoja hakkaisi

”Musta liuske.” Viinijärven Kivi Oy:n kiven toimitusjohtaja Heikki Kontkanen ei epäröi nimetä yrityksen tärkeintä tuotetta. Vuodesta 1959 toimineen yrityksen päämarkkina-alue on Pohjois-Karjalan maakunta.

– Valtaosa asiakkaista hakee paikallista, kotimaista ja laadukasta luomua, hän jatkaa ja korostaa muiden haastateltujen tavoin myyntivaltteina sanoja kotimaisuus ja laadukkuus.

”Musta” on Viinijärven tumma kiilleliuske, jonka erikoispiirre on äärimmäinen kovuus. Kulutuskestävyydeltään maailman paras liuskekivi, Heikki Kontkanen sanoo. Lisäksi taivutuslujuus, 53 MPa, hakkaa graniittien vastaavan arvon Kontkasen mukaan mennen tullen.

- Meneillään on iso keissi; Oulun Nallikarissa rakennetaan seinämää ahtojään painetta vastaan, mutta sopivaa materiaalia ei ollut löytyä. Liuskekiveä ei normaalisti saa käyttää tämän kaltaisissa kohteissa, mutta Geologian tutkimuskeskus nousi puolustamaan Viinijärven kiven valintaa, Kontkanen sanoo.

- Yleensä liuskekivilouhoksilla auotaan valmiita luonnonhalkeamia, mutta meillä mennään umpikivestä läpi, hän selittää liuskeen poikkeuksellista lujuutta.

- Kivi muodostuu pienenpienistä jyvistä, jotka ovat kaikki samansuuntaisia; vähän kuin puun syyt, Kontkanen jatkaa ja vertaa louhintaa halon hakkuuseen: mitä ehjempi halko, sitä parempi halkoa.

Kaksi miestä ja leka

Viinijärven esiintymä saattaa Heikki Kontkasen mukaan olla viimeinen ja nykyään ainoa louhos Euroopassa, missä louhitaan kovaa liuskekiveä. Hän naurahtaa, että työn raskaus ja fyysinen vaativuus pistää asiakkaat ja 40- asteisessa louhosmontussa kävijät hiljaisiksi.

– Ihmettelevät, eikö keinoa lohkomisen koneistamiseen ole keksitty. Mutta ei, käsipelillä mennään. On vain kaksi miestä ja kahdeksan kilon leka. Toinen lyö, ja toinen pitää kiilaa kiven päällä. Yhden iskun voima on kolme, neljätuhatta joulea. Luonnon lohkopintoja tehdään rehellisenä, perinteisenä käsityönä.

Ympäristökysymyksiin ja -vaateisiin suhtaudutaan Viinijärvelläkin myönteisesti.

- Louhos on Natura 2000 -järven rannalla. Tämä on kivikäsityöläisten paikka, joten luonnonmukaisuus ja ekologisuus ovat kilpailuvaltteja. Täällä ei käytetä kemikaaleja: suurimmat päästöt ovat pahoja kirosanoja, Kontkanen sanoo. Hänen mukaansa vielä viisi vuotta sitten oli hankala löytää ammattitaitoisia työmiehiä, mutta nyt on toisin.

- Kivimiehen ammatin arvostus on noussut nopeasti, eikä työtä pidetä enää pelkästään fyysisenä puurtamisena. Asennuspuolen ammattiylpeys korostuu arvokohteissa. Kirkkojen saneerauksissa seurakunnat saattavat vaatia kahden vuoden takuita, mutta kivimies ajattelee sataa, hän naurahtaa.

Jos pihakivien takuuaikoja on kyselty, olemme luvanneet tuhat vuotta. Puoli vuosisataa on toimittu, eikä kukaan ole tullut kiviä vaihtamaan.

Teksti: Hannele Koskinen

Tumma kiilleliuske kovaa kuin graniitti

Viinijärven Kiven tumma kiilleliuske on Geologian tutkimuskeskuksen mukaan teknisiltä ominaisuuksiltaan samanalainen kuin graniitti.

Viinijärven Kivi tarjoaa tummaa liuskettaan Oulun Nallikarin siltakohteeseen. Rakennuskohteessa on kivilaattaverhous, joka on alaosastaan merenpinnan alapuolella.

Viinijärven Kivi halusi tietää, kestääkö tumma kiilleliuske tällaisessa kohteessa yhtä hyvin kuin graniitti. Epäilys kestävyydestä perustuu Tiehallinnon siltatekniikkaan liittyvään ohjeeseen ”liuskekiviverhousta ei saa käyttää, jos verhous ulottuu vedenpinnan vaikutusalueelle”.

GTK:n geologi Seppo Leinonen toteaa graniittien ja Viinijärven tumman kiilleliuskeen olevan teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia. Leinonen kertoo, että siltatekniikan ohjeessa liuskekivellä tarkoitetaan tavanomaista laattakivenä käytettävää pehmeää fyllittiiä.

- Viinijärven liuskekivi ei ole pehmeää fyllittiiä vaan teknisiltä ominaisuuksiltaan graniitin kaltaista kiilleliusketta.

Viinijärven tumma kiilleliuske soveltuu vedenpinnan vaikutusalueelle rakennettavaan kiviverhoukseen mitattujen teknisten ominaisuuksiensa perusteella yhtä hyvin kuin graniitti, GTK toteaa lausunnossaan.

Viinijärven Kiven tumma kiilleliuske on poikkeuksellisen massiivinen kivilaji. Sen mineraaliaines on kovaa, liuskeisuus tiukkaa ja huonosti aukeavaa.

Huokoisuusmittauksen mukaan (sen vedenimemisominaisuus on pieni, 0,1 %) se kestää hyvin pakkasrapautumista ja on jopa tiiviimpää kuin useimmat kotimaiset graniitit. Myös kovuuden ja rakenteen tiukkuudesta johtuvan suuren lujuuden mukaan tumma kiilleliuske kestää vaativissa rakenteissa, Seppo Leinonen sanoo.

Teksti: Jukka Reinikainen

Lisää kommentti (3)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA YMPÄRISTÖKIVET

« 1 2 3 4