TEKNOLOGIA
Suomalaisten ulkokäyttöön tarkoitettujen luonnonkivituotteiden pakkas-suolarasituksenkestävyys on testattu kaksivuotisessa kehityshankkeessa. Testaustyöstä on vastannut Geologian tutkimuskeskus.
Testaustarpeen on synnyttänyt CE-merkintään johtavien eurooppalaisten standardien muutokset. Kivituotteiden jäätymissulamisrasituksen kestävyyttä on pitänyt testata ennenkin mutta uusissa EN-standardeissa luonnonkivituotteilta vaadittavien jäädytys-sulatustestin syklimäärää on nostettu 48 syklistä 56 sykliin. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin tehdyt 48 syklin jäädytys-sulatustestit eivät 1.9.2013 jälkeen ole olleet enää käyttökelpoisia CE-merkintään.
Suomessa uudet vaatimukset ovat tulleet voimaan siten, että vuoden 2016 loppuun asti on voitu tilapäis¬ratkaisuna käyttää vaihtoehtoista menettelyä tietyille rajatuille kivilajeille, joille 48 syklin jäädytys-sulatustesti on tehty alle 10 vuotta sitten ja kiven vedenimey¬tyminen on korkeintaan 0,30 %. Tämän vuoden alusta vaaditaan uusien standardien mukaiset testitulokset.
EN-standardeja täydentämään on Suomessa laadittu kansallinen soveltamisstandardi SFS7017, joka edellyttää 56 syklin jäädytys-sulatustestien tekemistä luonnonkivipäällystelaatoille, noppa- ja nupukiville sekä reunakiville jäänpoistosuolojen avulla (1 paino- % NaCl) standardin EN 12371 mukaisesti silloin kun suolarasitus on mahdollinen ja ilman suolaa kun käyttökohteessa ei esiinny suola-rasitusta. Vaatimus koskee niin kotimaisia kuin tuontikiviäkin. Tiettävästi muissa maissa ei ole vastaavaa vaatimusta; Ruotsissa pakkas-suolatestejä tehdään mutta niitä ei vaadita.
Vuoden 2016 lopussa päättyneessä hankkeessa on nyt testattu jokseenkin kaikki kaupallisesti merkittävät suomalaiset luonnonkivityypit. Useimmat näistä löytyvät kuvineen ja testattuine ominaisuuksineen Kiviteollisuusliiton kivikirjastosta: http://www.suomalainenkivi.fi/suomalaiset-luonnonkivilajit/
Suola-pakkaskestävyyden lisäksi hankkeessa testattiin eräitä muitakin kansallisessa soveltamisstandardissa vaadittuja ominaisuuksia. Lisäksi hankkeessa tutkittiin mm. kiven huokoisuuden vaikutusta kiven kestävyyteen ankarissa ilmasto-olosuhteissa.
Kehityshankkeen johtajana toiminut Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen toivoo, että erityisesti julkisissa rakennuskohteissa pakkas-suolarasitukselle alttiit kivimateriaalit ovat tulevina vuosina testatusti korkealaatuisia. Kehityshanketta rahoittivat Kiviteollisuusliiton ja sen jäsenyritysten lisäksi Geologian tutkimuskeskus GTK ja Rakennustuotteiden Laatu – säätiö.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johdolla on rakennettu uusi verkkosivusto välittämään kaivannaisalan perustietoa suurelle yleisölle. Sivusto sijaitsee osoitteessa kaiva.fi. Muita toteuttajaorganisaatioita olivat Infra ry, Kaivosteollisuus, Centria ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus (Kpedu).
Kiviteollisuusliiton tekemä suhdannekysely kivialan yrityksille syksyllä 2016 valaa uskoa kotimaisen kivituotekysynnän myönteiseen kehitykseen lähivuosina. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella rakennetaan paljon ja nimenomaan kohteita, joissa luonnonkiven käyttö on luontevaa ja järkevää. Rakenteilla tai suunnitteilla on mittavia kauppakeskuksia, hotelleja ja kaupunkimiljöön kohennushankkeita. Kovan kulutuksen kohteeksi joutuvat rakennukset ja kulkuväylät ovat ominta graniitin käyttöaluetta.
Luonnonkiviteollisuuden suhdanneodotukset kuluvalle vuodelle ovat varovaiset - ympäristökivien kysynnän odotetaan kuitenkin kasvavan. Monissa kaupungeissa on mittavia julkisen ympäristön kohennushankkeita, joissa luonnonkivi on näyttävästi esillä.
Vuosi 2014 käänsi kivimarkkinoiden suhdannekuvan. Graniittiblokkien vienti supistui viidenneksellä edellisestä vuodesta. Vuoden 2015 alkua leimaa kasvanut epävarmuus markkinoiden kehityksestä.
© Omnipress
