TEKNOLOGIA

GTK ja yrittäjät yhteistyössä

Kiven tuotantoon uutta ajattelua

Geologian tutkimus­keskuksen ja kiviyrittäjien yhteisen projektin avulla vahvistetaan merkittävästi louhintayritysten toiminta­ympäristöä Itä - Pohjois-Suomessa ja haetaan uusia kivivarantoja.

Kiven tuotantoon uutta ajattelua

Tuotannon tehokkuutta joudutaan lisäämään, myös louhittua kiveä tulee hyödyntää entistä enemmän. Graniiteissa on kiviteollisuutemme vahvuus, arvokkaat kivivärit ovat mahdollisuus. Uusien kivivärien tuotanto vaatii aina louhintatekniikoiden soveltamista, mahdollisesti uusien käyttöönottoa ja kehittämistä. Kasvu tuotemarkkinoilla perustuu entistä enemmän brändeihin, palveluun, logistiikkaan, myös erikoistuneisiin valmistustekniikoihin ja tuotteisiin.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) suunnitteli yhteistyössä yrittäjien kanssa Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen - RARE hankkeen testaamaan tuotannon uutta ajattelua raaka-aineesta valmisteisiin. Uutta mahdollisuutta haetaan painotetusti mustasta kivestä. Esiintymätarjonnan lisäksi hanke testaa louhinnan ja jalostuksen uusia ideoita tavoitteena kiven tehokkaampi hyödyntäminen.

Louhinnassa kokeillaan uusia menetelmiä

Kivenjalostuksessa on otettu käyttöön kehittynyttä tekniikkaa, myös louhinnassa kokeillaan uusia menetelmiä, muun muassa timanttivaijerisahausta. Mutta löytyykö vaijerilouhinnasta merkittävää kilpailuetua pohjoisissa olosuhteissa, kovissa kivilajeissa – vaakajännitteetkin ovat kiusana usealla louhimolla. Esimerkkinä uusien teknologioiden hyödyntämisestä kiviteollisuudessa on se, kun 1970-luvulla saatiin blokkituotanto merkittävään kasvuun ottamalla käyttöön putkipanokset, hydrauliset porat ja isot pyöräkuormaajat. Vaijerisahaus tai timanttivaijerit eivät ole kuitenkaan aivan eilisen päivän keksintöjä. Tekniikka on ollut laajalti käytössä puolikovien kivien louhinnassa, esimerkiksi kalkkikivi ja marmori. Vaijerin kestävyys on kuitenkin parantunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Samalla tekniikan hinta on laskenut. Tämä on tehnyt sahauslouhinnan periaatteessa kannattavaksi myös Pohjolan koville kiville.

”Mustaa kiveä ei kannata louhia muuten kuin sahaamalla” – tätä ei vielä 10 vuotta sitten kukaan kiven louhija ääneen sanonut. Tämä on hyvä esimerkki kiven tuotannon uudesta ajattelusta – ja sen mukaan tekemisestä. ”Välimeren olosuhteista” poiketen meillä on talvi – pidempänä tai lyhyempänä, mikä vaikeuttaa vaijerilouhintaa. Kevään ja syksyn pikkupakkasessa sahaamisen tekniikkaa kannattaa kuitenkin kokeilla. Vaijerisahaamisen osaamista on mahdollisuus hyödyntää laajemminkin, muun muassa asutuskeskuksien kalliorakentaminen ja betonirakenteiden purkaminen. On näytön paikka tehdä ongelmasta liiketoimintaa.

RARE:ssa arvioidaan useita esiintymiä

Kiviteollisuutemme vahva perusta on kivien louhinnassa ja RARE-projektin uusilla esiintymillä vahvistetaan merkittävästi louhintayritysten toimintaympäristöä Itä - Pohjois-Suomessa. Uudet varannot laajentavat vientimarkkinaa ja mahdollistavat myös uutta paikallista yritystoimintaa. Hankkeen tavoitteena on arvioida kymmenkunta esiintymää kaikissa projektialueen maakunnissa – Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Näistä kaksikymmentä esiintymää tutkitaan tarkemmin kairaamalla, testilouhinnalla ja koejalosteista. Mustien kivien, niin kuin muidenkin erikoiskivien esiintymille on värin ja tasalaatuisuuden vaatimukset, siinä missä vientigraniiteillekin. Lohkarekokoakin pitäisi löytyä ja saantoa. Vaijerilouhinta tulee tässäkin kohtaa hyvin vastaan – kiveä rikkoutuu vähemmän louhinnassa ja paloittelussakin saadaan lisää mittoja myytiin.

Tuontikiven markkinoita takaisin

Hankintalaki on uudistumassa. Onko nyt aika kotimaisen kiven vallata takaisin tuontikiven markkinoita? Puhutaan kaupunkien paikallisista hankinnoista ja tuotteiden sosiaalisesta kestävyydestä. Kotimaisen kiven alkuperä on tarkistettavissa, tuontikiven alkuperää ei aina välttämättä tunneta. Odotukset julkisen hankinnan arvomaailman muutokseen ovat korkealla. Sivukivi on teknisesti laadukas – tuttua, lujaa, kestävää Suomalaista kiveä. Siitä löytyy kiven luonnollinen olemus, värivaihtelu ja viivat - uusi laatuluokka ”natural class”. Sivukivi on konevalmisteisesti varmasti kilpailukykyinen tuontituotteiden rinnalla. Kotimaisen katukivien kuljetusmatkat ovat vain murto-osa tuontikiven kuljetuksista. Kotimainen kivituote työllistää, suoraan ja välillisesti, raha jää aluetalouden voimavaraksi. Kivien käytön lisääntyminen julkisessa rakentamisessa toisi myös aidosti uutta ajattelua kiven käytön mahdollisuuksiin - onko sivukivi enää jätettä vai hyödyntämätön resurssi.

Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen hankkeen hakija ja päätoteuttaja on Geologian tutkimuskeskus. Osatoteuttajia ovat Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö, JOSEK Oy; Kainuun Etu Oy; Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, PIKES ja Oulunkaaren kuntayhtymä. Hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta, toimintalinjalta 2. uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Hankkeen toiminta-aika on 1.6.2015–31.5.2018.

Teksti: Seppo Leinonen Kirjoittaja on RARE-hankepäällikkö ja geologi Geologian tutkimuskeskuksessa.

Geologian tutkimuskeskus

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö, JOSEK Oy

Kainuun Etu Oy

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, PIKES

Oulunkaaren kuntayhtymä

Lisää kommentti (1)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA TEKNOLOGIA

1 2