TEKNOLOGIA

Kaiva.fi-sivusto kertoo kaivannaisalasta ja sen merkityksestä

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johdolla on rakennettu uusi verkkosivusto välittämään kaivannaisalan perustietoa suurelle yleisölle. Sivusto sijaitsee osoitteessa kaiva.fi. Muita toteuttajaorganisaatioita olivat Infra ry, Kaivosteollisuus, Centria ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus (Kpedu).

Kaiva.fi-sivusto kertoo kaivannaisalasta ja sen merkityksestä

Nykyisin kaivannaisalaa tunnetaan heikosti, eikä kivien, mineraalien ja metallien merkitystä jokapäiväisessä elämässämme ymmärretä riittävästi. Alan toimijat joutuvat jatkuvasti jakamaan perustietoa alasta. Tämän vuoksi katsottiin olevan tarpeen perustaa sivusto, joka tarjoaa objektiivista tietoa koko kaivannaisalasta ja sen merkityksestä.  Sivusto esittelee myös mm. alaan liittyvää koulutusta ja ammatteja, lainsäädäntöä ja tilastotietoja.

Kaivostoiminta on viime aikoina herättänyt vilkasta yhteiskunnallista keskustelua, joka leimaa koko kaivannaisalaa. Kaivoksista louhittavat metallimalmit ja teollisuusmineraalit ovat kuitenkin vain osa kaivannaisten kirjoa. Myös kiviainekset, kuten hiekka, sora ja kalliomurske, sekä rakentamisessa erilaisina määrämittaisina kappaleina käytettävät luonnonkivet luetaan kaivannaisiin. Niiden tuotanto- ja jalostusprosessit sekä ympäristövaikutukset poikkeavat täysin kaivosten vastaavista. Suomessa kiviainesten kysyntä on niin suurta, että niiden tuotanto ylittää tonnimäärältään selvästi kaivoksista louhittavien malmien ja sivukivien yhteenlasketun määrän.

Kaivannaisalaan kuuluvat kaivannaisia tuottavan ja jatkojalostavan teollisuuden lisäksi myös yritykset, jotka toimittavat alalla tarvittavia koneita, laitteita, teknologiaa ja palveluja. Vuonna 2014 alan liikevaihto, mukaan lukien metallien jalostus sekä alan laitteiden ja teknologian tuotanto, oli noin 14 miljardia euroa. Tämä vastaa 6,8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Liikevaihto 14 miljardia

”Kaikki mitä et voi kasvattaa pitää kaivaa” kuvastaa hyvin kaivannaisten keskeistä merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä aivan arkiset esineet, kuten ruokailuvälineet, hammastahna tai paperi, tai huipputekninen älypuhelin tai tablettitietokone, ne kaikki sisältävät kaivannaisista valmistettavia raaka-aineita. Teiden, rautateiden, katujen, talojen jne. rakentamiseen tarvitaan valtavia määriä hiekkaa, soraa ja murskeita. On laskettu, että suomalainen käyttää elämänsä aikana 10 000 kg rautaa, 1500 kg alumiinia, 600 kg kuparia ja saman verran sinkkiä sekä lisäksi vuosittain yli 15 tonnia  hiekkaa, soraa ja murskeita. Nykyinen suomalainen yhteiskunta ei pyörisi päivääkään ilman kaivannaisista valmistettuja materiaaleja ja tarvikkeita.

www.kaiva.fi

Toteuttajaorganisaatioden lisäksi projektia rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto ja K. H. Renlundin säätiö.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Tuomo Törmänen, GTK, Pohjois-Suomen yksikkö p: 029 5034239, tuomo.tormanen(at)gtk.fi

Lisää kommentti (2)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA TEKNOLOGIA

1 2