SISUSTUSKIVET

Mittava työ palautti Presidentinlinnan loiston

Presidentinlinnan kaksi vuotta kestänyt peruskorjaus valmistui sopivasti itsenäisyyspäiväksi. Urakka maksoi noin 45 miljoonaa euroa, millä upea linna saatiin pinnoiltaan alkuperäiseen loistoon, perustuksiltaan eheäksi ja tekniikaltaan ajanmukaiseksi. Myös suomalaisella kivellä oli oma roolinsa peruskorjauksessa.

– Linnan peruskorjauksessa oli kivitöiden osalta kyse ennen muuta täydennysrakentamisesta. Ulkotiloista tehtiin kokonaan uudelleen sekä etupiha, että sisäpiha. Esplanadin puolella käytettiin vanhat, kymmeniä vuosia siellä olleet nupukivet uudelleen. Työ oli kuitenkin melkoinen, sillä kivet irrotettiin ja halkaistiin, jotta niistä saatiin 14 sentin paksuisia. Tämä sen vuoksi, että niiden alle pystyttiin asentamaan lämmitys. Sen jälkeen tasakorkuiset kivet asennettiin uudelleen paikoilleen, kertoo linnan kiinteistöpäällikkö Juha Klingberg.

Sisäpihalla käytettiin hänen mukaansa myös uudelleen Mäntsälän punaista graniittia olevat, 1990-luvulla asennetut kivet uudelleen. Kiviä tarvittiin kuitenkin lisää, sillä korjaustöiden yhteydessä purettiin joitakin piharakennelmia. Myös porraskivet käytettiin uudelleen, mutta portaan rakennetta muutettiin lämmitysjärjestelmän vuoksi, Klingberg kertoo.

Esplanadin puoleisen pihan nupukiveys on kaikkiaan 660 neliömetriä ja sisäpihan noin 500 neliötä, mistä määrästä uudiskivien osuus oli noin puolet. Tämän lisäksi käytettiin sisällä kalkkikiveä noin 100 neliön verran.

– Kivien valinnat olivat selkeitä. Kivet ovat aina olleet suomalaista alkuperää ja siitä haluttiin nytkin pitää kiinni, Juha Klingberg sanoo.

Budjetti pysyi 45 miljoonassa

Peruskorjaushankkeeseen osallistui sen eri vaiheissa kaikkiaan noin 400 yritystä.

– Taloudelliset loppuselvitykset ovat vielä kesken ja viimeisiä hankintoja on tehty vielä tämän vuoden puolella, mutta näyttää siltä, että 45 miljoonan kustannusarvio ei ylity, linnanvouti Anne Puonti kertoo.

Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimi LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy.

Kiven osalta mukana olivat Suomen Graniittikeskus Oy sekä Tampereen Kovakivi Oy, ja kivenä on käytetty muun muassa Kurun harmaata ja Balmoral red – kiveä. Työ, sekä sitä edeltävä vuonna 2007 alkanut valmistelu on tehty tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Valmistelevan työn aikana selvitettiin muun muassa rakennuksen ja rakenteiden kuntoa sekä historiaa ja arvokasta esineistöä.

Syynä heikko kunto

– Presidentinlinnan peruskorjaus on ollut monimutkainen kokonaisuus. Osana peruskorjausta tehtiin konservointia, restaurointia ja uudisrakentamista, Anne Puonti kertoo.

– Peruskorjauksen lähtökohtana oli perustusten heikko kunto ja talotekniikan korjaustarve. Tavoitteena oli vaalia 1800-luvun rakennuksen henkeä peruskorjauksessa, vaikka tekniikka päivitettiin. Tässä onnistuttiin mielestäni hyvin.

Pintamateriaalien uudistustarpeen ohella ongelmia oli myös huonokuntoisissa perustuksissa. Niitä vahvistettiin suihkupaalutuksella. Korjaustarve oli ilmeinen, sillä edellisen kerran Presidentinlinnaa on peruskorjattu 1970-luvun alussa.

Alkujaan kauppiastalo

Presidentinlinnassa sijaitsevat tasavallan presidentin työ- ja edustustilat sekä tasavallan presidentin kanslian toimitilat. Rakennus on valmistunut vuonna 1820 alun perin kauppiastaloksi. Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi mm. arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien pohjalta vuosina 1840–45. Nykyisessä käytössään Presidentinlinna se on ollut vuodesta 1921.

Pääsääntöisesti rakennus palautettiin entiselleen mm. hyödyntämällä perusteellisia värianalyysejä. Joitakin hienovaraisia muutoksia tehtiin. Esimerkiksi Presidentinlinnan Pohjoisesplanadin pääsisäänkäyntiä kohennettiin arvokkaammaksi ja juhlavammaksi. Myös Mariankadun puolen sisäänkäyntiä uudistettiin.

TEKSTI TOM KALIMA KUVAT: TIMO PORTHAN

Lisää kommentti

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut
LUE LISÄÄ AIHEESTA SISUSTUSKIVET

1 2