RAKENNUSKIVI

Viikin Ympäristötalo on energiatehokkuuden pilotti

Ympäristötalon rakentaminen oli energiatehokkuutta edistävä pilottihanke. Se näkyi esimerkiksi lämpöpumppuratkaisuiden, aurinkolämmön ja led-tekniikan hyödyntämisessä.
– On hienoa, että myös kotimainen luonnonkivi on ollut hankkeessa rakennusmateriaalina, sanoo tuotantojohtaja Ari Mikkola Suomen Graniittikeskus Oy:stä.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston käytössä oleva Helsingin ympäristötalo valmistui syyskuussa 2011 Viikkiin. Persoonallisen moni-ilmeinen rakennus kätkee sisäänsä huikeita energiatehokkaita ratkaisuja.

Viisikerroksisen rakennuksen bruttoala on noin 6 500 neliömetriä. Ympäristötalo on Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitalo, jonka energiakulutus on alle puolet normaalista. Suomen Graniittikeskus Oy:n työmaa - toimialan tuotantojohtaja Ari Mikkola sanoo, että energiatehokas ja kestävä kehitys tulee näkymään tulevina vuosina nykyistä enemmän sekä julkisessa rakentamisessa että kotitalouksissa.

- Energiatehokkuus sekä elinkaariajattelu ovat myös osa yritysten imagoa puhtaamman ympäristön puolesta. Tästä arvomaailmasta tulee oikeutetusti yhä enemmän yrityksille kunnia-asia, hän tiivistää. 

Luonnonvaloa ja kalliojäähdytystä

Ympäristötalossa säästetään sähköä ja lämpöä, energian tuotanto on osin omavaraista.

- Aurinkoa käytetään energiantuotannossa: talossa on esimerkiksi etelään suuntautuva kaksoisjulkisivu. Uloin pinta muodostuu aurinkopaneeleista. Myös talon vesikatolla on aurinkopaneeleja. Lisäksi rakennuksen katolla on neljä pientä tuuliturbiinia, kertoo Mikkola.

Sähkön ja lämmön kulutusta on pyritty pienentämään myös monin keinoin. Rakennusta jäähdytetään kesäisin talon tontille porattujen 25 kaivon avulla. Myös rakenteissa on otettu huomioon energian säästö: talon ikkunat ovat energiatehokkaita lämpölaseja ja seinien eristepaksuus selvästi tavanomaista suurempi. Etelään suuntautuva kaksoisjulkisivu lämmittää talvisin ja varjostaa kesäisin.

- Kalliojäähdytys liittyy keskeisesti kiven kylmyyttä varastoivaan ominaisuuteen. Talossa hyödynnetään peruskallion noin kahdeksan asteista viileyttä 250 metrin syvyydessä 25 kallioporakaivon avulla, kertoo Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija Petteri Huuska.

Kurun harmaata ja Korpilahden mustaa

Ari Mikkolan mukaan on myönteistä, että myös kotimaista luonnonkiveä on käytetty kohteessa. Kurun harmaata ja Korpilahden mustaa on graniittilaattoina yhteensä noin 140 neliötä. Myös muurit on verhoiltu graniittilaatoilla, ne ikään kuin avaavat visualisesti näkymän Ympäristötaloon ja sen ideologiaan. Harmaita kenttäkiviä on rakennuksen reunoilla yli 200 neliötä.

- Kierrätysmateriaalia on käytetty kekseliäästi – esimerkiksi perinteisen hakkeen sijasta pensaiden ja muiden istutusten ympärille on laitettu auton renkaista tehtyä kumirouhetta, hän mainitsee.

Mikkola uskoo, että Ympäristötalosta saatuja kokemuksia hyödynnetään myös tulevaisuudessa kaupungin uusien toimitilojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Esimerkiksi Meilahden tornisairaalan saneerauksessa hyödynnetään samankaltaisia energiatehokkuutta edistäviä.

”Kivi ja puu ovat läheisiä materiaaleja”

Arkkitehtisuunnittelusta vastanneen arkkitehti Kimmo Kuismasen mukaan Ab Case Consult Ltd suunnitteli Ympäristötalosta kokonaisteoksen.

– Ekologisuus oli alusta alkaen suunnittelussa vahvasti mukana. Ongelma oli pehmeä tontti, joka vaati rakennusmateriaaliksi runsaasti hiilijalanjäljiltään runsasta terästä ja betonia. Ekologisuus ja kestävä kehitys pyrittiin ottamaan huomioon kuitenkin kaikessa mahdollisessa.

Yhtenäisessä rakennuksessa tekniikka ja arkkitehtuuri tukevat Kuismasen mukaan toisiaan.
– Toisistaan poikkeavat julkisivut ja jokainen ilmansuunta on analysoitu auringon ja tuulen näkökulmista. Rakennus suunniteltiin jo olemassa olevaan infrastruktuuriin, ja halusimme sen olevan yhteydessä suoraan katutilaan.

– Oman työni kannalta oli merkittävää suunnitella kohde, jossa on ilmastonmuutokseen liittyvän väitöskirjani asioita.

Kuismanen toteaa, että luonnonmateriaaleista puu ja kivi ovat hyvin läheisiä. Kiven kiinnitystapoja pitäisi hänen mukaansa kehittää edelleen ja samoin kiven kierrätystä.

Esimerkiksi Norjassa liuskekiviset katot ovat saattaneet kiertää aiemmin jo viidessä eri talossa ja ovat yhä käypää materiaalia. Tällaisia kierrätyskattoja on Norjassa tuhansia, ellei enemmänkin. Kiven näkökulmasta on myös tärkeää ajatella vuosikustannuksia eikä pelkästään investointikuluja.

Teksti: Mirkka Kortelainen Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki: Mari Thorin, Rhinoceros Oy

Lisää kommentti (1)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA RAKENNUSKIVI

« 1 2 3 4 5 6