RAKENNUSKIVI

Suomen ykkösportaat peruskorjataan

Eduskuntatalon mittava peruskorjaus jatkuu syksyyn 2017. Samalla peruskorjataan vuonna 1931 valmistuneen eduskuntatalon noin 1400 kiviporrasta.

Suomen ykkösportaat peruskorjataan

Suomen ykkösportaissa on neliöitä 2500. (Sari Gustafsson / STT-Lehtikuva / Eduskunta)

Eduskuntatalon päärakennuksen peruskorjaus aloitettiin viime keväänä. Se kestää syksyyn 2017. Eduskunta muutti remontin ajaksi Sibelius-Akatemian rakennukseen. Viime talvena konserttisali muutettiin täysistuntosaliksi.

Eduskuntatalo nykyaikaiseksi

Louhinta Lampi vastaa Eduskuntatalon pääportaitten kunnostamisesta. Yrittäjät, veljekset Antti ja Sami Lampi kertovat, että portaita on kaikkiaan noin 1400 ja niiden kokonaismäärä on noin 2500 neliötä.

"Eduskuntatalon peruskorjauksen vaativimpia osuuksia on talon kellaritiloissa olevan ahtaan putkitunnelin laajentaminen louhimalla tärinäherkällä alueella."

– Projekti on vaativa ja mielenkiintoinen. Eduskuntatalo on valmistunut vuonna 1931. Sen päärakennukseen ei ole aiemmin tehty täydellistä peruskorjausta. Sanommekin, että työstämme Suomen ykkösportaita – niillä on moni historian merkkihenkilö kulkenut.

eduskunta2

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Talotekniikka on osittain alkuperäinen, kellaritilat ovat ahtaat ja sisätilat sekä julkisivut portaineen ovat olleet peruskorjauksen tai entisöinnin tarpeessa.

Portaissa on aikoinaan tehty huolellista työtä, sillä ne ovat kestäneet hyvin sääolosuhteita ja kulutusta. Niissä on kuitenkin halkeamia ja etenkin kaiteiden ja kiven kiinnityskohdissa on eniten vaurioita.

Pääportaat puretaan, niiden pohjarakenteet kunnostetaan ja portaat rakennetaan oikaistuina uudelleen. Portaat on kuljetettu Louhinta Lammen tiloihin Myrskylään.

Suurin haaste on ollutkin kivien ”säilöminen” työmaalle, ja myös kivien logistiikka on melkoinen kokoluokassaan keskellä Helsinkiä, kun määrä on noin valtava. Projektissa on merkittävää myös kivien tarkka numerointi.

Louhinta Lampi on tehnyt tiivistä yhteistyötä esimerkiksi logistiikassa rakennusliike Mika Hartikaisen kanssa.

Kivet puhdistetaan, sahataan ja hiotaan. Askel- ja nousupintoja kunnostetaan myös. Kaiteiden ja kiven kiinnityskohdat uusitaan samalla.

Peruskorjauksessa eduskunta saa kokonaan entisöidyt ja energiatehokkaat tilat. Eteläinen hissitorni uusitaan niin, että tilaan saadaan isommat hissit ja tavarahissi. Samalla esteettömyys paranee.

Kellaritiloissa laajennetaan putkitunnelia ja tärinäherkällä alueella tehdään vaativia louhintoja.

eduskunta3

Kuva: Joanna Moorhouse / Eduskunta

Rakennus on myös suojeltu ja julkisuuden kohde, joten projekti on sikälikin erityisen vaativa. Porrastyöt tehdään vaiheittain ”hyvällä säällä”. Tarkkaa aikaa porrastöiden valmistumiselle ei ole, mutta vuonna 2017 loppukesästä projektin pitäisi olla meidän osaltamme tehty.

Ilmasto- ja kosteusolosuhteet vaihtuvat projektin aikana. Sisätiloissa esimerkiksi taideteosten ja erikoiskäsiteltyjen pintojen lämpö- ja kosteustasapainon on oltava kohdallaan.

Eduskuntatalossa on suuri määrä arvokkaita erikoiskäsiteltyjä pintoja, kuten stuccoseinät ja -pilarit, ja kiinteitä taideteoksia, kuten katto- ja seinämaalaukset, reliefit ja mosaiikkityöt, joiden konservointi on jo alkanut.

Vuonna 1931 valmistunut ja arkkitehti J.O. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo on graniittia. Käytetty kivilaji on Vehmaan Kiimkallion ruskea graniitti, jota ei enää louhita mistään. Tilalle löydettiin talon peruskorjauksen 2009 alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa väriltään ja laadultaan vastaava Taivassalon ruskea, joka ristipäähakattiin alkuperäisen mallin mukaiseksi.

www.eduskunta.fi

www.louhintalampi.fi

www.kivipalvelu.com

Lisää kommentti (3)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA RAKENNUSKIVI

1 2 3 4 5 6