RAKENNUSKIVI

Länsimetro

Kiven käyntikortti

Länsimetron ykkösvaihe Ruoholahdesta Matinkylään on suomalaisen luonnonkiven käyntikortti. Kotimaista kiveä nähdään erityisen paljon Helsingin puoleisilla asemilla.

Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Satu Linkola kertoo, että länsimetron rakennusurakat ovat päätösvaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa länsimetro saa kahdeksan asemaa ja toisessa vaiheessa viisi lisää. Metro kulkee maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa 21 kilometrin matkan.

Luonnonkivi näkyy hyvin esimerkiksi laituritasoilla ja lippuhalleissa. Laituritasot ovat kukin noin 1300 neliötä. Luonnonkiveä näkyy eri kerroksissa. Arkkitehtitoimisto CJN Oy:n pääsuunnittelija Hannu Mikola sanoo kotimaisen kiven olevan metroasemien käyntikortti. Esimerkiksi Koivusaaren metroasemalla on runsaasti mehevän sävyistä Mäntsälän punaista.

Asemien suunnittelijat ovat käyttäneet lattioissa luonnonkiveä, hiottua betonia ja jonkin verran mosaiikkibetonia. Kiveä käytetään lisäksi laajasti seinämateriaalina, muureissa ja sokkeleissa sekä ulkoalueilla. Suuria lasipintoja on myös lippuhalleissa.

Niittykummun asemalle on jätetty tilataideteosmaisesti katseenvangitsijaksi louhoksesta tehty ikkuna muistuttamaan luonnonkiven läsnäolosta. Kotimaista kiveä on irrotettu lähes pari miljoonaa kuutiometriä louhosvaiheessa.

 

Tarjouspyyntöihin laatutekijöitä

Elinkaariajattelussa kivellä on ainutlaatuinen asema ja kotimaisessa kivessä on laatuominaisuuksia, joita pitäisi nostaa tarjousvaiheessa teknisesti esille, Mikkola ehdottaa.

Loimaan Kivi Oy:n projektijohtaja Juuso Rainio sanoo, että Lauttasaaren asemalle on asennettu kotimaista Viitasaaren vaalea graniittilattia. Lauttasaaren asemalaiturit ovat Viitasaaren vaaleaa kuulapuhallettua graniittia. Katutason sisäänkäyntihallit Korpilahden mustaa mattahiottua ja hiekkapuhallusraidoitettua kiveä.

Ulkopuolen katulaatat ja muurit ovat Korpilahden mustaa ristipäähakattua kiveä ja sokkeliverhoilut Korpilahden mustaa poltettupintaista kiveä. Yhteensä Lauttasaaren asemalla on noin 3 000 neliötä erilaisia kotimaisesta kivestä tehtyjä pintoja.

Urheilupuiston ja Matinkylän asemille Loimaan Kivi toimittaa kiviä katupinnoille ja erilaisiin erikoisrakenteisiin, kuten Urheilupuiston katsomotyyppiseen suureen portaikkoon.

Kotimainen kivi on löytänyt hyvin paikkansa julkisessa rakentamisessa. – Asenteet muuttuvat kotimaisten rakennustarvikkeiden käytölle suotuisammiksi koko ajan. Esimerkiksi kaupunkien elinkaariajattelu ja suurten kiinteistösijoittajien ekosertifioinnit nostavat kotimaisen kiven käyttöä verrattuna halpatuontiin.

Juuso Rainion mukaan kaupungit ovat laatineet erilaisia tutkimuksia, joissa esimerkiksi hiilijalanjälkeä on pienennetty. Niissä kotimainen kivi on ylivoimainen vaihtoehto pitkällä käyttöiällään. Suuret kiinteistösijoittajat käyttävät sertifiointeja, kuten esimerkiksi LEED, jossa kaikilla ympäristöasioilla on suuri painoarvo. Sitä parempi pisteytys, mitä lähempää materiaalit tulevat.

 

Musta gabro ja liuskekivi

Helin & Co Arkkitehtien arkkitehti Jutta Haarti-Katainen kertoo, että Lauttasaaren asemalle valittiin miljööseen sopivat musta gabro ja liuskekivi. Lauttasaaren kirkon ulkoalueilla mustaa gabroa on käytetty näyttävästi.

– Ympäristön 40–50-lukulaisille asuinkerrostaloille ovat hyvin tyypillisiä liuskekivillä verhoillut ulkomuurit ja -sokkelit.  Metroaseman erillisissä porras- ja kuilurakennuksissa on umpiseinäverhouksena muurattu harmaa liuskekivi. 

Gabroa käytetään poltettuna asemarakennusten sokkeleissa ja ristipäähakattuna piha-alueiden päällysteenä. Sisällä on kaikissa yleisötilojen lattioissa luonnonkiveä. Katutason kivilattiat ovat liukuesteraidoitettua mustaa gabroa. Viitasaaren vaaleaa graniittia on käytetty lattiapintana laiturihallissa sekä maanalaisessa lippuhallissa.

 

Kotimainen kivi vertailussa parhaaksi

Urakkasuunnitelmien mukaan Lauttasaaren metroaseman maanalaiset tilat oli tarkoitus tehdä valkoisesta betonimosaiikista.

Aikataulusyistä jouduttiin etsimään nopeammin asennettava vaihtoehto. Pitkän prosessin tuloksena päädyttiin lopulta laadullisesti parhaaseen vaihtoehtoon.

Lattioihin valittiin vaalea kotimainen kivi, Viitasaaren vaalea graniitti kuulapuhallettuna. Vaalea kivi käsitellään asennuksen jälkeen töhrynsuoja-aineella.

Arkkitehdin asiakirjoissa oli mukana kiviltä vaadittavat tekniset ominaisuudet EU-kriteeristön mukaan. Niihin vertaamalla yksikään tarjotuista ulkomaisista kivilajeista ei täyttänyt kaikkia vaatimuksia.

Metroasemien tilat suunniteltiin puolilämpimiksi, mikä aiheuttaa tavanomaista kovempia vaatimuksia sisätilapinnoille. 

Esimerkiksi mustan gabron tilalle tarjotut ulkomaiset mustat kivet osoittautuivat pakkasenkestävyydeltään ja murtolujuusominaisuuksiltaan ratkaisevasti huonommiksi kuin kotimaiset.

 

Matinkylään liuskekiveä

Jokaisella asemalla on omat erityispiirteensä. Tapiolan yleisilme on valkoisuus ja avara tila. Otaniemen katseenvangitsija on valaistu teräskatto. Valoa tulvii myös Keilaniemen asema. Taiteilijoiden Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen valotaideteos antaa katosta valoa. Myös Niittykummun maiseman seinällä on yli 90 metriä pitkä kuvataiteilija Mari Rantasen taideteos, joka liittyy vahvasti aseman arkkitehtuuriin ja ympäröivään miljööseen. Uusille metroasemille tulee myös yli 3000 liityntäpysäköintipaikkaa.

Matinkylässä arvioidaan käyvän 30 000 matkustajaa päivässä. Asema toimii liityntäliikenteen keskuksena.

Liuskemestareiden myyntijohtaja Arttu Jokinen kertoo, että kotimainen liuskekivi on hyvin esillä Matinkylän metroasemalla. Jokisen mukaan kotimainen liuskekivi sopii hyvin aseman ilmeeseen. Myös Nilsiän kvartsiittia on hyvin esillä Matinkylän asemalla.

Liuskemestareiden Oriveden Aava muurauskiveä on käytetty alueen tukimuurirakenteissa ja Matinsillan siltarakenteet on verhoiltu Ikikivi Oy:n Nilsiän kvartsiitilla. Espoossa liuskekivi on saanut muutenkin hyvin jalansijaa julkisessa rakentamisessa. Pekka Helinin suunnittelema Nokian entinen pääkonttori Keilaniemessä antoi lähtösysäyksen liuskekiven moderniin käyttöön. Kaiken kaikkiaan toimitimme Matinkylän asemalle 1200 neliötä kiveä, Jokinen sanoo.

Teksti: Mirkka Kortelainen Havainnekuvat: Länsimetro ja Helin & Co Arkkitehdit

Länsimetroon tulee kolmetoista asemaa. 14 kilometriä pitkän Ruoholahti-Matinkylä -osuuden asemat sijoittuvat Helsingissä Lauttasaareen ja Koivusaareen sekä Espoossa Keilaniemeen, Otaniemeen, Tapiolaan, Urheilupuistoon, Niittykumpuun ja Matinkylään. Toinen vaihe käsittää seitsemän kilometriä pitkän rataosuuden ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko.

Arkkitehtitoimisto CJN Oy

Loimaan Kivi Oy

Helin & Co Arkkitehdit

Liuskemestarit

Lisää kommentti (3)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA RAKENNUSKIVI

1 2 3 4 5 6