RAKENNUSKIVI

Göstassa eri materiaalit yhdistyvät

Serlachius-museo Göstan paviljonki voitti vuoden projekti -kilpailun.  

– Tämä on kotimaisen kiven, puun ja lasin yhteiskäytön upea taidonnäyte, Suomen Graniittikeskus Oy:n myyntipäällikkö Pauli Immonen sanoo.

Kansainvälinen ja suomalainen osaaminen yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla Göstan paviljongissa. Yhteistyön tuloksena Mäntässä avattiin kesällä taidemuseo, joka on osa ympäristöä ja sisältää perinteistä suomalaista rakennusmateriaalia puuta, mutta samalla rakennusteknisesti ainutlaatuisia kivi- ja lasiratkaisuja.

Göstan paviljongin rakentamisessa olivat lähes kaikki vaikeuskertoimet. Siitä huolimatta uusi museorakennus valmistui aikataulussa, noin puolessatoista vuodessa. Paviljongista järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti barcelonalainen arkkitehtitoimisto MX_SI. Suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Héctor Mendoza, Boris Bezan ja Mara Partida.

Lähtökohtana suunnitelmalla oli rakennuksen liittäminen vanhaan kartanomiljööseen.

Arkkitehtien suurimpia haasteita oli säilyttää jatkosuunnittelussa niin paljon alkuperäisen kilpailuehdotuksen ominaisuuksia kuin mahdollista. Näitä olivat sisä- ja ulkotilojen välinen suhde sekä rakennuksen herkkä ja hienovarainen geometria.

Suunnittelijat, rakentajat ja Gösta Serlachiuksen taidesäätiö korostavat sen poikkeuksellisen hyvää yhteishenkeä.

Rakennuksen tukiranka on noin sata liimapuukehää, jotka jäävät näkyviin sekä rakennuksen sisä- että ulkopuolelle. Ne kantavat rakennusta, luovat tilaa ja antavat rakennukselle sen ominaisluonteen. Käsityön merkityksestä kertoo se, ettei rakennuksessa ole juuri lainkaan suoria nurkkia.

Suomen suurin arkkitehtikilpailu

Göstan paviljongin rakennushanke käynnistyi joulukuussa 2010 julkistetusta kansainvälisestä arkkitehtikilpailusta. Kilpailuun saatiin peräti 579 ehdotusta ja siitä muodostui suurin Suomessa järjestetty arkkitehtikilpailu.

Hankkeen jatkosuunnittelusta vastasi suomalainen yhteistyökumppani, arkkitehti Pekka Pakkanen Huttunen-Lipasti-Pakkanen -arkkitehtitoimistosta. Rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Oy. MX_SI:n arkkitehdit oli tiivisti mukana jatkosuunnittelussa ja hiomassa yksityiskohtia koko rakennushankkeen ajan. Paviljongin pääurakoitsijana toimi paikallinen rakennusliike Jämsän Koneja Rakennuspalvelu Oy ja työmaan vastaavana Markku Kokkonen.

Tunnustusta projektista

Göstan paviljonki voitti jokin aika sitten Projektiyhdistyksen Vuoden projekti -kilpailun. Palkinto myönnettiin projektin rakennuttajakonsultti Ramboll CM Oy:lle.

Projektissa opittiin Immosen mukaan, kuinka vaativan kohteen rakentamisessa voidaan perinteisellä jaetulla urakalla, hieman sopimusrajoja muuttamalla tehdä yhteistyötä ja saavuttaa harmoninen lopputulos.

Museon tekniikka on kehittynyttä ja tarjoaa joustavat mahdollisuudet käyttää tiloja erilaisiin näyttelyihin, jotka sisältävät arvotaidetta.

Vaativaa kiviosaamista

Göstan paviljonki oli kivitekniikan kannalta vaativa projekti. Esimerkiksi kotimaisen kiven käytöstä oli tarkat suunnitelmat. Toimitukset lähialueilta, huoltovarmuustekijät ja kotimaisen kiven elinkaariajattelu tiedostettiin alusta alkaen.

Meillä oli aika vähän käytössä totuttuja ratkaisuja. Kokonaisuudessaan työ vaati ”hyvää silmää”. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi mittatarkkuuksiin meneviä, pienillä saumausreunuksilla olevia yksilöllisiä, personoituja kiviratkaisuja.

Göstan paviljongin sisäänkäyntien tasot ovat kotimaista kiveä – Korpilahden mustaa ristipäähakatulla pinnalla.

Erikoista tässä on se, että pääasiassa on käytetty noppakiveä, näin kokonaisuus on eläväpintainen. Näyttävässä sisäänkäynnissä on kaikkiaan noin 700 neliötä kotimaista kiveä.

Paviljongin sokkeleihin on niin ikään käytetty ristipäähakattua Korpilahden mustaa ja portaikkoihin Kurun mustaa. Portaikkojen kivet on määritelty tarkasti ja myös vesikourut ovat kokonaisuudessaan kiveä.

Jännittävä yksityiskohta on sadevesien purkuaukot. Göstan paviljonki sijaitsee rantapuistoalueella rinteessä ja purkuaukot on toteutettu näyttävin kaarevin ulostuloin ja kivikokonaisuuksin. Harvassa suunnitelmassa sadevesiviemärit saavat myös esteettisen ulkonäön. 

 

 

Teksti: Mirkka Kortelainen // Kuvat: Gösta Serlachius-taidesäätiö

Lisää kommentti (1)

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut

LUE LISÄÄ AIHEESTA RAKENNUSKIVI

« 1 ... 1 2 3 4 5 6