PEKKA JAUHIAINEN

Rakentakaamme ylpeinä omista luonnonmateriaaleista

Kiviteollisuusliiton tekemä suhdannekysely kivialan yrityksille syksyllä 2016 valaa uskoa kotimaisen kivituotekysynnän myönteiseen kehitykseen lähivuosina. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereella rakennetaan paljon ja nimenomaan kohteita, joissa luonnonkiven käyttö on luontevaa ja järkevää. Rakenteilla tai suunnitteilla on mittavia kauppakeskuksia, hotelleja ja kaupunkimiljöön kohennushankkeita. Kovan kulutuksen kohteeksi joutuvat rakennukset ja kulkuväylät ovat ominta graniitin käyttöaluetta.

Suomalaista graniittia on käytetty jo vuosisatoja. Kivestämme on rakennettu niin palatseja kuin arkisempia rakennuksia eri puolille maailmaa. Pelkästään Pietarista löytyy maailman luokan esimerkkejä suomalaisen graniitin käytöstä. Tänä päivänäkin luonnonkiveä viedään maastamme noin 40 maahan; melkeinpä missä tahansa maailmalla voi törmätä suomalaisesta luonnonkivestä rakennettuihin merkkirakennuksiin.

Kallioperämme on yksi maailman laadukkaimpia, kestävämpiä ja vanhimpia. Yhteiskunta on vakaa ja yritykset tunnettuja luotettavuudestaan. Asiantuntijaosaaminen on huippuluokkaa. Pitkälle kehittyneet työstötavat tekevät kiven louhinnassa ja jalostuksessa syntyvän hiilijalanjäljen pieneksi ja korkean laadun vuoksi kiveä voi käyttää satojen vuosien jälkeenkin. Kiven elinkaari on erittäin pitkä. Suomalainen graniitti soveltuu siis mitä parhaiten pitkää käyttöikää edellyttäviin rakennuksiin.

Lähes kaikki kansallisesti arvokkaimmat rakennuksemme on päällystetty suomalaisella kivellä - useimmiten harmaalla graniitilla, ja monet niistä on koristeltu vuolukivireliefein. Niistä useiden julkisivut ovat kestäneet jo toista sataa vuotta. Muuta ei ole tarvittu kuin pesua silloin tällöin niin kuin nyt viimeksi jo lähes 90-vuotiaalle Eduskuntatalolle. 

Entäpä Finlandia-talo? Arkkitehti Alvar Aalto halusi siirtää häivähdyksen välimerellistä kulttuuria Suomeen valitsemalla julkisivun ja osin sisäpuolenkin materiaaliksi vaalean marmorin. Suomalaisuutta henkivän rakennuksen nimen ja materiaalivalinnan välillä on melkoinen kontrasti. Mutta jos ei nyt siitä välitetä; kautta aikainhan ajatuksia, vaikutteita, materiaaleja ja tuotteita on tuotu ja viety. Hyvä niin.

Marmorijulkisivun ongelmista ei kuitenkaan ole päästy eroon, laatat käpristyvät. Julkisivun suojelupäätös edellyttää, että julkisivussa on säilytettävä alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta. Tuon vastaavuuden arviointi onkin sitten oma lukunsa. 

Suomen 100-vuotisen itsenäisyystaipaleen juhlavuonna jotenkin ajatus karkaa sadan vuoden taakse, jolloin kansallinen identiteettimme hakattiin suomalaiseen graniittiin. Tänäkin päivänä voisimme ylpeinä esitellä osaamistamme rakentamalla luonnonmateriaaleistamme – niin puusta kuin kivestä.  

Pekka Jauhiainen

 

MUITA POSTAUKSIA KÄYTTÄJÄLTÄ PEKKA JAUHIAINEN

1