MUISTOMERKIT

180 miljoonaa vuotta vanhasta kivestä syntyi Ydinfyysikon omena

Lähiluonnosta löydetyt kivilohkareet innoittavat kuvanveistäjä Anne Koskista.  Graniittilohkareesta työstetty Ydinfyysikon omena valmistui valtion taideteostoimikunnan tilaustyönä.

180 miljoonaa vuotta vanhasta kivestä syntyi Ydinfyysikon omena

Anne Koskisen Ydinfyysikon omena on kotimaisen kivenkäytön ja työstön taidonnäyte. Koskisen teos kuuluu valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan. 9-osainen kiviveistos on on GTK:n analyysien mukaan kotimaista graniittia, Bodomin graniittia, graniittigneissiä, rapakivigraniittia ja granodioriittiä.

Kuvanveistäjä Anne Koskisen teos Ydinfyysikon omena on puhutteleva taideteos VTT Ydinturvallisuustalossa Otaniemessä. Vuoden 2014 alkupuolella hän voitti kilpailun, jossa haettiin julkisivuveistosta Espoon Otaniemeen rakennettavaan VTT:n Ydinturvallisuustaloon.

Anne Koskisen voittanut ehdotus, Ydinfyysikon omena, ilmentää ydinvoimaa halkaistun omenan kautta. Aihion hän sai takapihaltaan löytyneestä graniittilohkareesta. Omenaveistokset ovat siis peräisin jopa 180 miljoonaa vuotta vanhoista kivistä.

”Kun katsot pienimmän omenanreiän läpi, voit nähdä pihalla lepäävän halkaistun graniittiomenan.”

Syksyllä pidetyssä julkistustilaisuudessa Koskinen totesi, että se ei ole välttämättä enää ihminen, joka katsoo kiviä seuraavan 180 miljoonan vuoden päästä.
- Mitä ne mahtavat katsojille silloin kertoa? Ainakin sen, että täällä on tunnettu fissio. Teos näyttää, miten fissio tapahtuu. Fission kaavio on lisäksi kaiverrettu yhteen pihan lohkareista.

Ydinfyysikon_omena_laatta_uk

Paasikivi Oy toimitti taideteokseen liittyvän nimi- ja opastelaatan, joka on valettu messinkilaatta koholla olevin kirjaimin. Laatan on suunnitellut arkkitehti Annukka Pietilä Arkkitehtitoimisto

Ajatuksen omenaveistoksista Koskinen sai Isaac Newtonin kuuluisasta omenasta. Hän mietti, mitä ydinfyysikko tekisi omenalle: Ampuisi neutroneilla ja halkaisi lohkoiksi?
Kivien työstäminen 9-osaiseksi taideteokseksi kesti kaksi vuotta sään määräämien työtuntien mukaan. Anne Koskinen työstää myös kokonaan itse luonnon itsensä louhimat ja pyöristämät kivilohkareet.

Hänen mukaansa itse luonnosta löydetyt lohkareet ovat todellista ekologista ja osin jo luonnon itsensä aikojen saatossa muovaamaa materiaalia verrattuna louhosten kiviin. Myös kotimaisen kiven lähitoimitus toteutuu tässä ideologiassa. Ydinfyysikon omena koostuu yhdeksästä kiviveistoksesta, joista yksi sijoittuu rakennuksen sisääntuloaulaan ja kahdeksan piha-alueelle.

Ydinturvallisuustalon alueelle levittäytyvät omenat on veistetty mannerjäätikön voimien kuljettamista ja testaamista kivilohkareista. Vain kaikkein ehjimmät kallioperän palaset jäivät jäljelle ja pyöristyivät samalla siirtolohkareiksi ja irtokiviksi. Ne muistuttavat sadoista miljoonista kuluneista vuosista, menneistä jääkausista ja ehkä tulevistakin. On kiehtovaa ajatella tänään tehtävän ydinturvallisuustutkimuksen merkitystä kaukana tulevaisuudessa. Ja mitä nämä kiviveistokset silloin kertovat?

 

Lisää kommentti

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut
LUE LISÄÄ AIHEESTA MUISTOMERKIT

1