MUISTOJEN PUUTARHA

Pääkirjoitus: Hautausmaa on tunteiden puisto

Suomalaiset hautausmaat ovat maamme kauneimpia ja parhaiten hoidettuja puistoalueita. Hautausmaa löytyy pienimmästäkin kylästä. Hautausmaalla yhteisön ja sukujen taival välittyy henkilöhistorian kautta sukupolvelta toiselle. Tätä jatkumoa on syytä vaalia. Hautausmaiden kulttuurihistoriallinen merkitys on mittaamaton.

Pääkirjoitus: Hautausmaa on tunteiden puisto

Tänä päivänä tehokkuusajattelu leimaa myös seurakuntia; on säästettävä ja taas kerran säästettävä. Tämä näkyy niin hautausmaiden hoidossa kuin uusien hautausalueiden suunnittelussa. Hoitotoimenpiteiden on sujuttava nopeasti ja kustannustehokkaasti; koneiden käyttö on oltava esteetöntä. Hautausmaan tilankäyttö on oltava tehokasta. Hautausalueiden suunnittelun lähtökohdat ovat siis tiukentuneet; tämä ei voi olla vaikuttamatta hautausmaiden yleisilmeeseen. Hautamuistomerkeissä nykyinen tehokkuusajattelu jo näkyy.

Suurimmissa kaupungeissa arkkuhautaus alkaa olla harvinaista. Arkkuhautauksesta on siirrytty tuhkaukseen ja uurnahautaukseen; kustannus- ja tilankäyttösyistä. Samalla hautamuistomerkeille asetetut kokorajoitteet ovat tiukentuneet. Joissakin seurakunnissa on menty jo liian pitkälle; esimerkiksi maksimissaan 30 cm leveään lohko-pintaiseen uurna-alueelle tulevaan hautakiveen ei enää pystytä järkevällä tavalla kaivertamaan tarvittavia nimitietoja. Tämä on niin hautakiven tilanneiden omaisten kuin kiviliikkeiden kannalta harmillista. Seurakuntien pitäisi kuunnella hautakiviä valmistavia yrityksiä. Näin vältettäisiin hautakivien työstämisen kannalta hankalat rajoitteet.

On toki myönnettävä, että näihin entistä ahtaampiin raameihin voidaan periaatteessa suunnitella ja toteuttaa hyvinkin yksilöllisiä muistomerkkejä. Seurakuntien muistomerkeille asettamat rajoitteet ovat tältä osin väljentyneet. Hyvä niin.

Pohjoismainen hautamuistomerkkikulttuuri perustuu luonnonkivisiin muistomerkkeihin. Meillä hautakivien materiaali on yleensä graniittia, kun taas eteläisen Euroopan maissa muistomerkit ovat marmorisia. Kussakin maassa on käytetty ensisijaisesti läheltä saatavia kivimateriaaleja. Vuosisatojen kokemus on opettanut kiviliikkeille mitkä materiaalit soveltuvat meidän ilmastossamme hautakiviin. Kivimateriaalit poikkeavat toisistaan aivan kuin puumateriaalitkin. Hautakiven on kestettävä kymmeniä ellei satoja vuosia. Kivi altistuu pakkaselle, sateelle, ilman saasteille ja biologisen kasvuston vaikutukselle. Hautakiven tilaajan on hyvä varmistaa materiaalin kestävyys. Suomalainen graniitti kestää.

Kiven tie kalliosta hautausmaalle on vaiheikas. Louhinta, kiviaihion kuljetus kiviveistämölle, kiven suunnittelu, lupien hakeminen seurakunnalta, työstö kiviliikkeessä ja viimein kuljetus ja asennus hautapaikalle vaativat viikkoja tai kuukausia ja lukuisten ammattilaisten työpanoksen. Tämä ei koske vain hautakiviä vaan myös kaikkia hautausmaan kivirakenteita. Omilla valinnoillamme vaikutamme siihen jääkö tämä työpanos Suomeen.

Hautausmaalla näkyy kulttuurikerrostumat; kukin aika jättää jälkensä. Näin sen pitää ollakin. Tänä päivänä kiveen voidaan lisätä vaikka QR-koodi ja siirtyä älypuhelimella vainajan muistelusivuille. Muistamisen muodot muuttuvat mutta hautausmaiden perustehtävä säilyy.
Piispa Irja Askolan sanoin: ”Hautausmaa on syvä tunteitten puisto, jossa ei tarvitse päteä ja olla nopea”. Tällä julkaisulla Kiviteollisuusliitto haluaa edistää laadukkaan hautausmaakulttuurin kehitystä sekä seurakuntien ja kivialan yritysten myönteistä yhteistyötä.

Pekka Jauhiainen

Lisää kommentti

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut
LUE LISÄÄ AIHEESTA MUISTOJEN PUUTARHA

1 2