MUISTOJEN PUUTARHA

Hyvä hautausmaa on kaunis ja lohduttava

Hautausmaat ovat keskimäärin kaikkein hoidetuimpia puistoja Suomessa. Kauniit muistojen puutarhat eivät kuitenkaan synny sattumalta, vaan toteutusten taustalla ovat yleensä maisema-arkkitehdit.

Hyvä hautausmaa on kaunis ja lohduttava

Kuvassa Helsingin pitäjän kirkon tuhkahautausalue.

Helsinkiläiset maisema-arkkitehdit Ria Ruokonen ja Eeva Byman ovat tehneet useita hautausmaasuunnitelmia. Heidän kädenjälkensä näkyy muun muassa Vantaan Ruskeasannassa, Helsingin pitäjänkirkon hautausmaalla sekä Espoon Gräsassa. Millainen heidän mielestään on hyvä hautausmaa?

– Kaunis ja lohduttava, vastaa Eeva Byman.

– Sen pitää lähteä paikasta niin, että ympäristö otetaan huomioon. Se voi olla metsä, laaja peltomainen alue tai kaupunkimiljöö. Kaikki voivat olla hyviä, Ria Ruokonen lisää.

Kummankaan mielestä seurakunnan asettamat ehdot eivät ole liian rajoittavia, vaan tavoitteet kauniin lopputuloksen saavuttamiseksi ovat yhteneväisiä.

Ruskeasanta_kivipuro

Ruskeasannan hautausmaan kivipuro.

– Hyvin usein saamme seurakunnalta vain toiminnalliset reunaehdot, koska suunnitteluun vaikuttaa suuresti se, onko kyseessä uurnahautauksille tai arkuille tarkoitettu kohde, onko aivan uusi alue, uudistetaanko vanhaa vai otetaanko vanha uudelleen käyttöönotto, Ria Ruokonen kertoo.

– Menen aina ensin kohteeseen kävelemään. Katselen kulkureittejä ja kuuntelen mahdollisia ääniä. Joskus voi vaikka olla moottoritie vieressä. Ne pitää ottaa huomioon, jotta esimerkiksi parhaat istuskelupaikat löytyvät, Eeva Byman sanoo.

Ovatko uudet tylsiä?

Uusia hautausmaita arvostellaan joskus tylsiksi, koska tilankäytössä pitää yleensä olla taloudellinen ja koska esimerkiksi hautamuistomerkeistä annetaan tarkat kokorajat, joita ei voi ylittää.

– On totta, että vanhat hautausmaat ovat vaihtelevampia ja monien mielestä kauniimpia. Totuus kuitenkin on, että aikanaan moitittiin puolestaan sitä, että ne loivat eriarvoisuutta. Varakkaammat teettivät komeita ja köyhät vaatimattomampia muistomerkkejä haudoille.

– Ainakin tasa-arvo toteutuu nyt paremmin, sanoo kirkkohallituksen maankäytön johtaja Harri Palo.

Hautausmaiden suunnitteluun vaikuttavat hänen mukaansa nykyisin monet eri tekijät.

– Alueiden on oltava selkeitä ja tilaa pitää olla myös koneille, koska hautoja ei enää kaiveta käsin. Sen vuoksi vanhat alueet, joilla on kapeita polkuja ja paljon reunakiviä ovat käytännössä lähes mahdottomia perinteisille arkkuhautauksille.

– Onneksi kehitys on johtanut siihen, että uurnahautaukset ovat yleistyneet, Harri Palo toteaa.

Tilastojen mukaan uurnahautausten ja tuhkausten osuus on paikoin jo yli 80 prosenttia. Tämä asettaa omat vaatimuksensa suunnittelulle. Vaikka kehitys onkin tilapulan kannalta hyvä asia, kivialalle se tarkoittaa haastavan pieniä kiviä, koska uurnahaudat ovat kapeampia. Toisaalta se tarjoaa uusia mahdollisuuksia olla mukana esimerkiksi kauniiden muistelualueiden toteutuksissa. Niissä Ria Ruokonen ja Eeva Byman käyttävät mielellään kiviä.

Ruskeasanta_simpukka-aihe

Ruskeasannan hautausmaan muistopuutarhan keskeisenä aiheena ovat kivi ja vesi. Kokoontumis- ja muistelupaikalle rakennettiin kivitaideteos, joka on muistuma pronssikautisesta haudasta.

Molemmat korostavat, että kiven asema on edelleen hyvin vahva.

– Esimerkiksi Gräsan hautausmaalle Espooseen tehtiin uurnalehto. Sinne tarjottiin vaihtoehdoiksi graniittista tai metallista muistomerkkiä. Todellisuudessa kuluneen 20 vuoden aikana ei ole valittu yhtään ainoata metalliristiä. Kaikki ovat graniittia, Ria Ruokonen kertoo.

– Kivi on vaikuttava materiaali hautausmaalla. Sen vuoksi olen pahoillani siitä, että esimerkiksi hautojen reunakivistä on jouduttu luopumaan. Vanhoja kiviä pitäisi ehdottomasti käyttää uudelleen jossain muussa kohteessa.

Tuhkahaudat_kokoontumispaik

Kokoontumispaikan pintamateriaali on harmaa ja musta nupukivi. Kivetyn aukion eteläreunaan istutettiin viuhkamaisesti pioninauhat.

– Ruskeasannan hautausmaalle teimme vanhoista hautojen reunakivistä simpukka-aiheisen kivikuvion, Eeva Byman kertoo.

– Hautausmaa pitää myös aina rajata. Siihen kivimuuri sopii erittäin hyvin, Ria Ruokonen sanoo.

Uudet haasteet

Harri Palon mukaan hautaustoimi elää uusien haasteiden edessä.

– Tilapulasta on paljon puhuttu, mutta ei tila kesken lopu. Uurnahautauksen yleistyminen mahdollistaa vanhojen hautojen tehokkaan uusiokäytön ja painetta helpottavat myös erilaiset sirottelualueet ja metsähautausmaiden tulot.

Yhtenä ongelmana hän kuitenkin näkee sukuhautojen uusiokäytön.

Jos hautaoikeuden haltija on kauan sitten kuollut, eikä ole siirtänyt hautaoikeutta kenellekään, joudutaan luvan saamiseksi kysymään kaikkien sukuhaarojen elossa olevilta jäseniltä lupaa. Järkevää olisi muuttaa lupamenettely siten, että päätöksenteko siirrettäisiin lähemmäksi niitä omaisia, joiden läheiset oikeasti on kyseiseen hautaan haudattu, Harri Palo sanoo.

 

TEKSTI: TOM KALIMA //  KUVAT: MAISEMA-ARKKITEHDIT BYMAN & RUOKONEN OY

Lisää kommentti

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut
LUE LISÄÄ AIHEESTA MUISTOJEN PUUTARHA

1 2