LOUHINTA

RARE-hanke etenee

Luonnonkivelle uutta kilpailukykyä

GTK etsii uutta kivivarantoa, jolla vastataan kiviteollisuuden tarpeisiin. RARE-projektilla haetaan lisäksi tuotannon tehokkuuden edistämistä.

Luonnonkivelle uutta kilpailukykyä

Teksti: Seppo Leinonen

Kiviteollisuus on monella tapaa uuden edessä. Louhintamäärät ruskeissa ja punaisissa klassikkoväreissä ovat laskeneet, vuoden vaihteessa voimaantulleen hankintalain ”Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista” merkitystä arvioidaan kotimaan kivituotteiden kysyntään. Toisaalta mietitään myös, mitkä ovat mahdollisuudet lisätä vientiä lähialueelle, lähinnä Ruotsin suuriin kaupunkirakentamisen hankkeisiin Kiirunassa ja Jällivaarassa. 

Markkinatilanteen murroksessa tarvitaan uutta ajattelua ja kehittämistyötä myös louhinnassa ja jalostuksessa. Muut kivivärit kiinnostavat ja avata niiden avulla myyntiä uusille markkinoille. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kiviprojekti pyrkii omalta osaltaan vastamaan uuden toimintaympäristön haasteisiin etsimällä uutta kivivarantoa, testaamalla ominaisuustietoa ja innovatiivisia tuotantotekniikoita. Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen - RARE projekti käynnistyi kesäkuussa 2015, toiminta-aikaa on vielä vajaa vuosi. 

Projektin tavoitteet ja vaikutus määriteltiin osakokonaisuuksiin: uudet raaka-aineet, kohteelliset tutkimukset, tuotannon käynnistämisen parhaat käytännöt, resurssitehokkaat louhintatekniikat, ympäristönsuojelun kehittäminen ja kaavoitus, jalostustekniikoiden kehittäminen, sivukiven tuotteistaminen, luonnonkiven arvot ja imago. Projektin toiminta-alueena on Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Koillismaa ja eteläinen Pohjois-Pohjanmaa. 

Hanke keskittyy mustiin kiviin

Uusien raaka-aineiden etsintä ja tutkimukset on kohdistettu painotetusti mustiin kiviin, louhintatekniikat timanttivaijerisahauksen menetelmätestaukseen, ympäristönsuojelun kehittäminen sahauslouhinnan meluvaikutusten mittaamiseen. 

Uusien esiintymien etsinnässä on merkittäviä toiveita, vaikka vaatimukset kiven värille, eheydelle ja esiintymien logistiselle sijainnille ovat tiukat. Löydöksille on saatu varsin hyvin maanomistajien lupia tutkia laatua tarkemmin. 

Louhintaa säätelevä lainsäädäntö mahdollistaa edelleen tuotannon vain yli 300 m etäisyydellä asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöistä, vaikka asetukseen ”Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta” saatiin toukokuussa muutos jatkaa toimintaa louhimoilla, joilla on ollut ympäristölupa ennen 16 päivänä syyskuuta 2010. Tämä oli erittäin myönteinen päätös hyödyntää louhittavaa varantoa usealla louhimolla. 

Louhinnan jatkumisen merkitystä korostaa myös tuotantoon ja jalostukseen tehtyjen investointien hyödyntämisen säilyminen. Projektissa ja projektialueella entuudestaan tunnettuja esiintymiä esitellään kivialan yrittäjille sitä mukaan kun tutkimukset etenevät.      

Innovatiiviset jalostustekniikat

Innovatiivisten jalostustekniikoiden testaamisessa selvitetään reunakivien valmistustekniikoita ja kustannusrakennetta, sitä miten hyödyntää louhinnan sivukiveä laajasti ”kaikki käyttöön” -periaatteella. Valmistustekniikoiden testaamisessa vertaillaan lohkomisen ja sahaamisen etuja sekä pintakäsittelyjä. Reunatukien, nupu- ja noppakivien, kysyntä vuositasolla on varsin merkittävä, ja hintakilpailukyvyn tutkimus herättää varmaan kiinnostusta. 

Sivukiven merkittävä hyödyntäminen onnistuu jo liuskekivissä. Projektissa on testattu kauhamurskaimen käyttömahdollisuutta liuskesivukiven murskaamiseen. Menetelmän etuna on huokeus verrattuna siirrettävän murskauslaitoksen kustannuksiin, varsinkin jos murskattava kivimäärä ei ole suuri. Kaikki käyttöön -periaatteella kivi on hiilidioksidipäästöiltään oikeasti ”vihreä” tuote. 

Mitä enemmän on mahdollista tuotteistaa myös blokkituotannon sivukiveä, sitä paremmin tätä vihreän tuotteen imagoa on mahdollisuus hyödyntää markkinoinnissa. Kiveä säästävällä sahalouhinnalla saadaan vähennettyä tuotannon päästöjä ja sivukiven määrää. Hydraulipuristimilla valmistetuilla lohkokivillä on edelleen mahdollista pienentää merkittävästi päästöjä kaikille lopputuotteille. Projektissa tehdyn hiilidioksidipäästölaskelman mukaan kotimaisen kivituotteen kilpailuetu tuontikiviin verrattuna on merkittävä.  

Kiven arvot ja imago

Luonnonkiven arvot ja imago -teeman pääpaino on ollut luonnonkiven julkisen hankintaoppaan valmistelussa. Se sisältää muun muassa uuden hankintalain mahdollisuudet tarjouspyyntöjen muotoiluissa niin, että kivityypit ja ominaisuudet määritettäisiin tarkemmin kuin miten yleensä on menetelty. 

Kiveä arvostetaan ja käytetään kaupunkirakentamisessa. Hankintayksiköt tiedostavat Suomessa tuotetun kiven arvot ja määrittävät varsin usein kotimaisen kiven keskeisille kaupunkialueille. Tuontikiveä käytetään kuitenkin valtaosin ympäristörakentamisessa, esimerkiksi liikenteenjakajien kivirakenteet ovat pääsääntöisesti halpaa tuontikiveä. Vaikka ”kotimaisuus” ja ”lähikivi” ovat huomioitavia perusteita hankinnalle, hinnallakin tulisi myös pystyä kilpailemaan. 

Rakennuskivituotannon resurssitehokkuuden kehittäminen hankkeen hakija ja päätoteuttaja on Geologian tutkimuskeskus. Osatoteuttajia ovat Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö, JOSEK Oy; Kainuun Etu Oy; Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, PIKES ja Oulunkaaren kuntayhtymä. Hanke saa rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta, toimintalinjalta 2. uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Hankkeen toiminta-aika on 1.6.2015-31.5.2018.

Kirjoittaja on RARE hankepäällikkö, geologi.

Lisää kommentti

Ole hyvä ja anna allaolevaan laskuun oikea vastaus ennen kommentin lisäämistä.
+
=
Muista minut
LUE LISÄÄ AIHEESTA LOUHINTA

1 2